Ossi Tuusvuori, Naantali tietää mitä Schuman tarkoitti

Hesari kertoi

Kaikki alkoi hiilestä ja teräksestä. Niitä oli tarvittu eurooppalaisten tuhoamiseen ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Ranska halusi muuttaa historian kulun. Se tahtoi sitoa kaksi maanosan tärkeää valtiota yhteen tavalla, jonka jälkeen ”sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen”.
Näin sanoi Ranskan ulkoministeri Robert Schuman (1886–1963) [melkein sukunimikaima on saksalainen säveltäjä Robert Schumann mr] kuuluisassa julistuksessaan 9. toukokuuta 1950. Pariisissa puhunut Schuman ehdotti tuolloin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön luomista.

Suomessa EU:n harrastusta on ollut vaihtelevaa. On ollut suurta innostusta ja sitten tämä yleiseurooppalainen eliitin kammon avulla populistiset liikkeet ovat saaneet tästä oivallisen syntipukin.

Mutta on Suomessa vielä asiallisiakin joukkoliikkeitä, joissa ehkä kauniisti sanottuna laatu on korvannut määrän. Asiallisia näkökohtia tähän tarjoaa paikallinen kansainvälisten asioiden spesialisti, jonka Hesarissa annettua lausuntoa lainaan seuraavasti:

Schuman-seuran puheenjohtaja  Ossi Tuusvuori huomauttaa, että vaikka Schumanin julistukseen kirjattiin toive eurooppalaisesta liittovaltiosta ja Ranskassa puuhattiin Euroopan yhdysvaltojakin, tie yhteiseen onnelaan tiedettiin pitkäksi.
”Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus”, Schuman sanoi.

Tuusvuoren mukaan Euroopassa on yhä vallalla ajatus, että taloudellisen kasvun perusta on vahvassa yhteistyössä, integraatiossa ja pyrkimyksessä lainsäädännön yhtenäistämiseen.

Eli nyt kun EU:n tulevaisuuden edessä on paljon varjoja. Kansalaiset eivät taida olla asiaan kovin syvällisesti paneutuneita. Sekä puolesta, että vastaan oleva ovat vähemmistössä ja enemmistö on ei osaa sanoa linjoilla.  Ja siksi nämä asiaan liittyvät kansanäänestykset ovat muodollisesti kansainvaltiasilta tuntuvia, mutta ne ovat helposti esimerkiksi kansallista hallitusta vastaan äänestämistä.

Kaarlen Suuren palkinto myönnettiin paavi Franciscukselle, joka puhuu selkeästi integraation puolesta. Etelä Amerikasta lähtöisin oleva paavi taitaa olla  objektiivinen.

Hän lopetti Roomassa puheensa viisaan varoittaviin sanoihin.:

Paavi lopetti puheensa luettelemalla hänen Eurooppa koskevat unelmat, joiden varaan hän rakentaisi uusi "humanismi".  "Unelmoin Euroopasta, jossa on maahanmuuttaja ei ole rikollinen ja jokaisella on ihmisarvo.  Haaveilen Euroopan, joka edistää ja suojaa kaikkia unohtamatta ketään. Haaveilen Euroopasta, josta ei sanottaisi, että sen viimeinen utopia oli sitoutuminen ihmisoikeuksiin."


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!