Onko Turun asenteena: Etsii , etsii, vaan ei soisi löytävänsä ?

Ministeri Henna Virkkunen piti kuntakokoukselle 11.12.2012  esitelmän kuntarakenne ja kaupunkiseudut. Hän julisti olevansa alueemme ihailija ja kertoi seuraavansa tällä tapahtuvaa kehitystä innokkaasti ja valoi vahvaa usko siihen, että kuntarakenneuudistus  ja erityisesti valtion asettaman selvitysmiehen välityksellä urkenisi täälläkin ihmeitä tuova Suur-Turku.

Metropolimalliin hän ei uskonut eikä edes maininnut sitä, että se kuulu kalupakkiin hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti.  Valaehtoisena todistajan hänelle napsahtaisi syyte väärästä valasta  eli todistaja ei noudattanut ohjetta kertoa kaikkea ”mitään siitä salaamatta”. Syykin tiedetään.  Se on ollut demareiden lisäys ja sitä on ehdottanut alueellamme kaupunginjohtaja  Ari Korhonen,sd  ja sille on antanut tukea sd-valtuustoryhmä Turussa.
Me emme ole asiaan ottaneet kantaa muuta kuin toteamalla tuon olevan paremman kuin Suur-Turun
Mutta sille on aikaisemmin tullut tukea myös esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, jota on näilläkin sivuilla lainattu.

  • "Hallitus on asettanut tavoitteeksi vahvat peruskunnat. Toinen päähallituspuolue Sdp on tosin moneen kertaan luvannut, että väkipakolla kuntia ei yhdistetä. Tämä lohduttanee monessa kunnassa.
  • Ainakin Turun ja Tampereen seuduilla yhteinen piirre on, että niin sanotut hyvät veronmaksajat asuvat ympäryskunnissa mutta käyvät töissä keskuskunnassa. Näitä ympäryskuntia ei voida kiristää edes uhkaamalla valtionosuuksien leikkauksella.
  • Pääkaupunkiseudulla suunnitellaan erillisratkaisua – metropolimallia, jossa päätettäisiin yhdessä muun muassa maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja jätehuollosta.
  • Sdp:ssä on nyt alettu varovaisesti pohtia, sietäisikö metropolimallia käyttää myös Turun ja Tampereen seuduilla. Ehkä sietäisi.
  • Joidenkin mielestä metropolimallin käyttäminen muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla vesittäisi koko kuntauudistuksen idean. Ehkei sentään.
  • Jos pakko ei kerran ole keinovalikoimassa ja kun todennäköisesti Turun ja Tampereen ympäristökunnat vastustavat liitoksia viimeiseen asti, voisi metropolimalli olla riittävä kompromissi näillä seuduilla.
  • Alueiden näkökulmasta sekin olisi todennäköisesti parempi kuin nykytilanne.
  • Vuosi 2017 alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä varsinaisten kuntaliitosten toteuttamisajankohdalta koko maassa kuin vuosi 2015. Liittymispäätökset voidaan toki tehdä aiemmin."

Kiistämättä uudet mallit ovat  omiaan sotkemaan tilannetta ja selvää on, että parasta olis pikkuhiljaa päästä rekenneasioiden vääntelystä  tositöihin. Kuntasektorilla on töitä palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoituksessa. Kuntien toimesta nykyisillä työkaluilla ei kaikesta selvitä ilman kohtuuttomuuksia. Mutta niin yksinkertainen asia kuin kunnallinen pääomavero oli yksinkertainen keino tukea kunnalista itsehallintoa ja kyllä ne rakenteet sitten hoituvat itsestään.

Valtionhallinnosta meillä on huonoesimerkki rakenteiden kanssa leikkimisestä.  Selvitysmies Rauno Saari viitoititte tietä takaisin lääninhallitusten suuntaan omassa valtionhallinnon raportoinnissaan. Fiksuna miehenä hän jätti tämän sanomatta, mutta siitähän on kysymys.

Palaan mieliaiheeseeni eli siihen, että talous se on joka sanelee. Ja siksi kysyinkin ministeri  Henna Virkkuselta, että mitä valtionvarainministeriössä toimiva kuntaministeri tästä aiheesta osaa kertoa. Tietenkin tiesin, että smat vanhat laulu levyltä tulevat yhdellä sävellajilla: me sävellämme ja ohjaamme eikä kysymyksiä ja vielä vähemmän selvityksiä tarvita, koska me uskomme mitä haluamme.

Ministeri perusteli taloudellisesti kuntaliitoksia sillä, että demografia ja muut uhat ovat nostamassa kuntien kustannuksia 40 miljardista viidellä miljardilla ja että se merkitsisi nykysysteemillä toimittaessa jopa 7 prosenttiyksikön nousua kuntaverossa. Tämä laulu on kuultua ja siihen on reagoitu, kun viimeksi ministeri tämän heitti ilmoille:

  • Kun­ta­liit­to tyr­mis­tyi kun­ta­mi­nis­te­ri Hen­na Virk­ku­sen (kok) ta­vas­ta dra­ma­ti­soi­da kun­tien ta­lous­ti­lan­net­ta. Virk­ku­nen sa­noi tiis­tai­na Ylen Uu­ti­sil­le, et­tä "muun muas­sa pal­ve­lu­tar­peen ta­kia kun­ta­ve­roa pi­täi­si nos­taa seit­se­män pro­sent­ti­yk­sik­köä seu­raa­vi­na vuo­si­na".
    Kun­ta­lii­ton mie­les­tä kun­nat sel­viä­vät lä­hi­vuo­si­na il­man dra­maat­ti­sia ve­ro­ko­ro­tuk­sia.
  • "Kun pu­hu­taan täl­lai­ses­ta ko­ro­tuk­ses­ta, kun­ta­ta­lou­den pi­täi­si ol­la jo ro­mah­duk­sen par­taal­la. Kun­tien ta­kaus­kes­kuk­sel­la on pa­ras mah­dol­li­nen eli kol­men a:n luo­ki­tus eli kun­ta­ta­lous näyt­tää ul­koa päin ole­van Eu­roo­pan vah­vim­pia. Mut­ta tääl­lä ha­lu­taan asia esit­tää näin synk­kä­nä", sa­noo Kun­ta­lii­ton apu­lais­joh­ta­ja Rei­jo Vuo­ren­to.
  • Kun­tien ra­jo­jen siir­tä­mi­set ei­vät Kun­ta­lii­ton mie­les­tä vai­ku­ta kun­ta­ta­lou­teen vuo­si­na 2013–2016.
  • "Työl­li­syy­sas­te, työn tuot­ta­vuus ja ta­lous­kas­vu rat­kai­se­vat ke­hi­tyk­sen, ei se, mis­sä kun­tien ra­jat ovat. Yli­pää­tään ko­ko kun­ta­uu­dis­tuk­sen las­kel­mat ovat enem­män tai vä­hem­män ha­tus­ta ve­det­ty­jä."

Turussakaan ministeri ei mitään perusteluja esittänyt eikä selvittänyt, että miten kuntarakenne tähän vaikutta. Lapsenkasvatuksen keinot olivat ministerin esityksessä esillä ja niinpä tämän talouskatastrofin maalailun lisäksi vilahti puheessa muutama muu rivien väliin sujautettu uhkaus. Kuulijat sen ymmärsivät kyllä, mutta arvaan, että ne pikemmin nostavat kuin laskevat vastarintaa.

Ny on sitten aika antaa lausuntoja epäselvästä ja muutoinkin erikoisesta valinaikaisesta lainsäädännöstä. Miten selvityksiä tehdään ja mitä niissä selvitetään, on nyt paikallisten toimijoiden tärkeitä kysymyksiä.  Ei tässä ole tarpeen olla uhmakas ja yhteistyöhaluton, mutta on myös selvää, että asiat kulkevat helposti ylempänä Hesarin viitoittamalla tavalla, ellei jotain fiksua löydetä.  
Ja löydetäänkö, jos Turun asenteena on , että etsii,  etsii, vaan ei soisi löytävänsä.
mr

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!