Mikko Rönnholm

Oma etu

Kansa ajaa omia
etujaan
, otsikolla HS. kirjoittaa tutkimustuloksista ja niistä tehdyistä
arvioista mm:ssa seuraavasti:

  • Nuo­ret ei­vät ha­lua
    ly­hen­tää opis­ke­luai­ko­ja, kes­ki-ikäi­set pel­kää­vät elä­ke­iän ko­ro­tuk­sia,
    ja yli 65-vuo­tiaat vas­tus­ta­vat tiu­kas­ti jul­kis­ten pal­ve­lui­den yk­si­tyis­tä­mis­tä.
  • Eh­do­tuk­set kes­tä­vyys­va­jeen ku­ro­mi­sek­si nou­dat­ta­vat päin­vas­tais­ta
    lo­giik­kaa.
  • Esi­mer­kik­si juu­ri elä­köi­ty­neet 65-vuo­tiaat kan­nat­ta­vat eni­ten elä­ke­iän
    nos­toa ja työs­sä­käy­vät työt­tö­mien vel­vol­li­suut­ta vas­taan­ot­taa tar­jot­tu
    työ.
  • SDP:n puo­lue­sih­tee­ri Reijo Paananen ei ole tu­lok­ses­ta yl­lät­ty­nyt. Hä­nen
    mies­tään krii­si­tie­toi­suus ei ole yl­tä­nyt ko­vin sy­väl­le suo­ma­lai­siin.
  • Kan­sa on krii­si­tie­tois­ta, mut­ta ei ha­lua luo­pua
    omis­ta eduis­taan.

  • Asia sel­viää HS:n TNS Gal­lu­pil­la teet­tä­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa, jos­sa
    sel­vi­tet­tiin kan­sa­lais­ten suh­tau­tu­mis­ta ra­ken­neuu­dis­tuk­siin.

  • Lä­hes seit­se­män kym­me­nes­tä suo­ma­lai­ses­ta sa­noo, et­tä hal­li­tuk­sen
    pi­tää teh­dä vai­kei­ta ra­ken­ne­rat­kai­su­ja syk­syn ai­ka­na. Krii­si­tie­toi­suus
    on saa­vut­ta­nut par­hai­ten ko­koo­muk­sen kan­nat­ta­jat, jois­ta lä­hes kah­dek­san
    kym­me­nes­tä pi­tää rat­kai­su­ja tar­peel­li­se­na.

  • Jou­kon vii­mei­se­nä tu­le­vat va­sem­mis­to­liit­to­lai­set, jois­ta vain hie­man
    yli 60 pro­sent­tia kat­soo rat­kai­sut vält­tä­mät­tö­mik­si.

  • Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jutta Urpilaisen (sd)
    nä­ke­myk­sel­le uu­dis­tus­ten laa­juu­des­ta al­kaa kui­ten­kin ol­la käyt­töä,
    kun hal­li­tus­puo­lueet ko­koon­tu­vat bud­jet­ti­rii­heen päät­tä­mään ra­ken­neuu­dis­tus­lin­jauk­sis­ta.

  • ”Ur­pi­lai­nen sa­noi elo­kuus­sa, et­tä pi­tää teh­dä rat­kai­su­ja, jot­ka
    sat­tu­vat kaik­kiin”, muis­tut­taa toi­mi­ala­joh­ta­ja Juhani Pehkonen
    TNS gal­lu­pis­ta.

  • Tar­vet­ta Ur­pi­lai­sen me­ne­tel­mäl­le nos­taa pait­si se, et­tä ny­ky­hal­li­tuk­seen
    mah­tuu kuu­si puo­luet­ta mut­ta myös se, et­tä suo­ma­lai­set ovat ha­lut­to­mia
    luo­pu­maan omis­ta eduis­taan.


Niinhän se on ellet sinä, en minäkään tai miksi minä  kun et sinäkään. Ja sama monikossa. Tänään
aamulla Juha Sipilä lausui TV:ssä ihan kristillisen
etiikan tai sosialidemokraattisen ajattelun mallin mukaisesti, että niiden,
joilla paljon on, pitäisi luopua enemmästä. Hän totesi, ettei  muutos tapahdu käden käänteessä, se vie ehkä
vuosikymmenen.

Sanat sattuivat, osuvia eikä ole ihme, että hänen asemansa vahvistuu. Mutta varsinainen
kysymys kuuluu, onko hänellä myös valmiutta näiden asenteiden mukaiseen
toimintaan. Oppositiojohtajan asema on helppo; puheet eivät  joudu koetukselle, päätöksentekemisen testiin. Juha Sipilä ei liioin aio kantaa entisten hallitusten keskustajohtoisten siis Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten  menneitä syntejä.

Timo Soini on
taitava. Senhän tiedämme. Nyt hän kertoo, että heidän on pakko seuraavien
vaalien jälkeen mennä hallitukseen. Syy ei ollut kuitenkaan suomalaisten asian
ajaminen, vaan se, että heidän kannatus ei kestä hallituksesta ulosjäämistä.
Siinähän on isänmaallisuuden ydin paljaana näkyvissä. Mutta kuka sen huomaa!

HS:n
vieraskynässä Lauri Ihalainen kirjoitti hienosti nykyasetelmista esimerkiksi
eläkeasiasta näin:

  • Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen mu­kaan to­del­li­nen eläk­keel­le­siir­ty­mis­ikä on
    jat­ka­nut nou­suaan ja on nyt noin 60,9 vuot­ta. Nou­sua edel­li­ses­tä vuo­des­ta
    oli 0,4 vuot­ta. Myön­tei­sen ke­hi­tyk­sen taus­tal­la on mo­nia syi­tä.

Tämän
saman asian tunnistamme paikallisesti esimerkiksi Naantalin kaupungin eläkeiän
nousun muodossa. Tämä tilastotieto todistaa myös implisiittisesti – ei suoraan mutta sisäänrakennettuna – sen, että eläkeiän korottamisvaatimuksissa ei ole kyse
työurien pidennyksestä eikä siitä, että EK:ssa ajateltaisiin ihmisten
mahdollisuutta tehdä pidempää työtä, vaan taas kerran taustalla on rikkaiden raadollinen
tavoite: Eläkemaksun alentaminen nyt heti! Taas voitaisiin jakaa omistajille
enemmän! Mistään Urpilaisen vaatimasta vastavuoroisuudesta ei ole tietoakaan.
Tässä yhteydessä otetaan aika pian mittaa siitä, onko kaikkien osallistuminen taakankantoon kaikkien tavoitteina, vai onko sama meininki jatkumassa, että
palkansaaja-kuluttaja maksaa ja pääoman omistaja tienaa.

Lauri
Ihalainen kuvasi myös työelämän yleisempiä muutontrendejä ansiokkaasti:

  • Työn­an­ta­jan ja työn­te­ki­jän vä­li­ses­sä suh­tees­sa oli aiem­min jo­tain
    enem­män kuin ju­ri­di­ses­sa työ­so­pi­muk­ses­sa tai työeh­to­so­pi­muk­sis­sa.
    Työ­suh­tees­sa vaih­det­tiin ra­han li­säk­si muu­ta­kin työ­suh­teen on­nis­tu­mi­sen
    kan­nal­ta rat­kai­se­van tär­keää, ku­ten luot­ta­mus­ta ja myö­tä­mie­li­syyt­tä.
    Ni­men­omaan kes­ki­näi­sel­le luot­ta­muk­sel­le pe­rus­tu­nut so­pi­mus on mu­ren­tu­mas­sa.
  • So­siaa­li­ses­sa mie­les­sä on ta­pah­tu­nut huo­mat­ta­va muu­tos aiem­paan
    ver­rat­tu­na. Epä­var­muus työ­pai­kas­ta ja tur­vat­to­muus työ­elä­mäs­sä
    ovat li­sään­ty­neet.
    Liian mo­ni tun­tee it­sen­sä tar­peet­to­mak­si ja ar­vot­to­mak­si. Ei rii­tä,
    et­tä te­kee työn­sä hy­vin ja si­tou­tuu työ­paik­kaan­sa. Ir­ti­sa­no­mis­uu­ti­sia
    tu­lee liian tiu­haan tah­tiin.
  • Palk­kaus­jär­jes­tel­mät ovat muut­tu­neet, mut­ta sa­mal­la myös työn­an­ta­jan
    tar­joa­mat ke­hit­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ja pe­rin­tei­nen huo­len­pi­to
    ovat hei­ken­ty­neet. Työn­te­ki­jäl­tä odo­te­taan ve­ny­mis­tä, vas­tuun­kan­toa,
    lo­jaa­li­suut­ta se­kä si­tou­tu­mis­ta työ­hön. Vas­ta­vuo­roi­suus oli­si
    täs­sä pai­kal­laan. Muu­tok­sen ja tur­val­li­suu­den tu­lee ol­la ta­sa­pai­nos­sa.
  • Työ­elä­mäs­sä oli­si osat­ta­va pa­rem­min ja en­na­koi­vam­min
    yh­dis­tää jous­ta­vuus ja tur­val­li­suus. Pai­kal­li­sen so­pi­mi­sen pe­li­sään­tö­jä
    on tar­peen ke­hit­tää. Li­säk­si tar­vi­taan mit­ta­via pa­nos­tuk­sia kou­lu­tuk­seen,
    jot­ta siir­ty­mi­nen työs­tä ja am­ma­tis­ta toi­seen hel­pot­tui­si. Täs­sä
    kou­lu­tus­oi­keus ja sen ve­ro­kan­nus­ti­met ovat tär­kei­tä uu­dis­tuk­sia.
    Työn­te­ki­jöi­den hy­vin­voin­nil­la ja tuot­ta­vuu­del­la on toi­siaan tu­ke­va
    yh­teys. Tä­mä yh­teys käy yhä mer­kit­tä­väm­mäk­si suo­ma­lai­sen työn muut­tues­sa.
  • Suo­mes­ta on hä­vin­nyt kym­me­nen vii­me vuo­den ai­ka­na yli 100000 teol­lis­ta työ­paik­kaa, ja teol­li­suu­den osuus
    työl­li­sis­tä on enää 16,4 pro­sent­tia. Täs­tä huo­li­mat­ta työ­paik­ko­jen
    toi­min­ta­ta­vat ja joh­ta­mi­sen pe­ri­aat­teet pe­rus­tu­vat edel­leen pit­käl­ti
    mas­sa­tuo­tan­to­ajan ihan­tei­siin. Uu­den­lai­nen työ vaa­ti­si uu­den­lais­ta
    ajat­te­lu­ta­paa. Tu­kea so­peu­tua muu­tok­seen py­ri­tään an­ta­maan eri­lai­sil­la
    toi­mil­la ja hank­keil­la, mut­ta jul­ki­nen val­ta ei voi rat­kais­ta kaik­kea:
    yri­tyk­sis­sä ja työ­pai­koil­la on teh­tä­vä nii­den omis­ta läh­tö­koh­dis­ta
    nou­se­via uu­dis­tuk­sia. Sii­nä on­nis­tu­mi­sek­si on py­rit­tä­vä pa­laut­ta­maan
    ih­mis­ten työn­ilo ja in­nos­tus.

Tämä kaikki Laurin kirjoituksessa on harkittua, mutta on siinä
pieni yksipuolisuuden leima. Tapahtunut muutos edellyttää kuten Lauri sanoo: ”uudenlainen
työ vaatii uudenlaista ajattelutapaa”. Kyse ei ole vain työnantajista, vaan myskin
työntekijöistä.
Uusi ajattelutapaa tarkoittaa ja sitä vaaditaan joustavuutta ja
venymistä ehkä joissakin paikoissa liikaakin. Mutta se vaatii myös tinkimätöntä
työn suorittamista ja työnantajan tavoitteiden puolesta toimista.
Joustamattomuus: ”ei kuulu minulle”, ei kuulu tähän eikä mihinkään muuhunkaan
aikaan. Varsinkin pienemmissä työpaikoissa toimiminen edellyttää sellaista vuorovaikutusta, että
todella ponnistellaan yhteisen tavoitteen puolesta ja tehdään hommat kunnolla.
Ja tietenkin nautitaan myös työn tuloksista. Julkisella sektorilla aina silloin
tällöin näyttää unohtuvan se, että ollaan palvelemassa kuntalaisia  eikä komentamassa heitä.


Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa