Neste Naantalissa - Naantali nesteessä

Taloussuunnitlema196820170129.jpg

Jukka Viljanen on somessa muistellut Viking Linen 50 vuoden takaista alkua. Tuohon aikaan liittyy myös Naantalin ensimmäisen toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta. Kuten kuvasta näkyy mukana oli kaksi satamaa, vanhan kaupungin venehaminat ja uudet satamarakenteen laivoineen.
Ensimmäinen syvällisempi kunnallishallintoon liittyvä kiinnostukseni kohdistui Naantalin tuohon opukseen, Innokas ja kriittinen nuorukainen, epäili, että Naantalissa ei ole 14.000 asukasta vuonna 1980.

Muistan pelänneeni, että teollinen sykli ei kestäisi neljännesvuosisataa kauemmin. Tuolloin Naantali oli Nesteestä riippuvainen niin verotulojen kuin satamamaksujen osalta. Neste oli paikallisen hyvinvoinnin Sampo. Sen aikainen asetelmaa kuvaa hyvin seuraava ekvivalentit eli yhdensuuruiset arvot, jotka ovat vuoden 2015 rahaksi muutettuna

Vuosi

1967 (M€)

2015 (M€)

Muutos

Sote+koulutus

5,3

97

18 kertainen

Pääomamenot

5,3

8

1,5 kertainen

Menot yhteensä

19,5

135

6 kertainen

Nesteen tulot

5,3 
(38 %verotuloista)

0,8 

(1 % verotuloista)

1/ 9 osa

Nesteen liikevaihto

656

15 000

37 kertainen

Nesteen liikevaihto/
Naantalin saamat
Nesteen tulot

115 kertainen

18 750 kertainen

160 kertainen

Nesteen merkitys on suhteellisesti supistunut. Mutta hienoa on kuitenkin ollut, että Naantalin jalostamon on joustavana löytänyt oman roolinsa muutospaineiden alla. Tällä hetkellä  Naantalin jalostamolla valmistaudutaan ehkäpä historian mittavimpaan muutos ja ylläpitoinvestointiin.
Nämä asiat siis ovat kunnossa, mutta sitten on pari vakavaa asiaa, joiden suhteen on syytä huolestua:
Ensinnäkin yhtiön suhtautuminen syntymäpaikkakuntaan on muuttunut esimerkillisestä yhteistyön tekijästä aikamme yksityisten yritysten tyyppiseksi kaikki meille yhtiöksi. Niinpä Naantali ja Neste riitelevät sopimustulkinnasta välimiesoikeudessa.

Toinen vastenmielisen näköinen kehityskulku  on yhtiön ja sen henkilökunnan suhteiden kärjistymisessä.
Naantalissa on ollut tapana sopia asioista. Nyt sekin malli ollaan hävittämässä ja työntekijät joutuvat puolustamaan poikkeuksellisen keinoin jopa marssimalla ulos työpaikalta. Näinä aikoina puhutaan työnantajaleirissä paikallisen sopimisen puolesta, mutta käytännön sopiminen onkin sitten eri juttu. Eli kysymys on kylmästä ajatuksesta, että paikallinen sopiminen olisi samaa kuin työehtojen huonontaminen.
On surullista huomata, että tässä taistelussa työnantajien keihään kärki on valtioenemmistöinen yhtiö.
MR

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!