Muuttuuko käänne kiidoksi

Puoluekannatus+Hs+20121023.JPG

Tätähän tässä on odotettu. Tunnelma on tärkeässä roolissa. Vaaleissa liike-energialla on merkitystä. Fysiikan sääntöjä mukaillen  voisi ilmiötä sanoa jatkavuuden laiksi suunta johon mennään voimistuu, joskus kuten viimeksi Kokoomuksen osalta se muuttui kiidoksi. Tämä ratkaistaan kunnissa ja kentällä soppatykeillä ja toreilla.

Pienempi mielenkiintoinen Hesari-uutinen sattui samaan lehteen. Siinnä kerrottiin, että politiikka- ja taloustoimitus yhdistetään. Laajeneeko myös analyysi?
Vielä tässä lehdessä yhdistetyn toimituksen  tuleva esimies  Marko Junkkari kolumnissaan arvio kovin pintapoliittisesti tilannetta. Hän väittää, että SDP on samaan aikaan hallituksessa ja oppositiossa. Tulkinta lähti siitä, että SDP on nostanut uusia asioita kerran kuukaudessa esiin asian, jossa SDP erottuu Kokoomuksesta. Jos Kokoomus suostuu ehdotukseen niin hyvä jos ei niin vielä parempi. Hän ei suostu näkemään puolueiden kannatuksen ytimen vaikutusta:
Toinen on työn toinen pääoman puolella viime kädessä ja loppujen lopuksi.

Kokoomus on poliittisissa puheissaan hyvinvointiyhteiskunnan kannattaja, Kokoomus on työväenpuolue leikisti. Kokoomuksessa on Toivoa ja tipua. se julistaa, että vastakkainasettelun aika on ohi. Mielikuvat ja tarinat kuorittavat kovan ytimen meikkaavat julkisivun kaikille sopivaksi. Ja tässä on onnistuttu viime päiviin asti loistavasti.
Todellisuudessa ja taloudesta lähtevillä arvoilla siis reaalimaailman tosiasioilla arvioituna puolueilla on eroa. Kun nimittäin poliittista kannatusta arvioidaan näistä lähtökohdista, niin eroa on selkeä: Sosioekonominen tarkastelu kertoo, että rikkaat ja hyvätuloiset suurella enemmistöllä kannattavat kokoomusta. SDP:n kannattajan ytimessä ovat entiset ja nykyiset palkkatyöläiset. Kaikki ymmärtävät, että työ on välttämätöntä ja pääoma tarpeellista. Mutta kummalla on enemmän painoa, siitä on kysymys ja siinä se ero on ollut ja on ja se näkyy suhtautumisessa  verotuksessa ja palvelujen tuottamisen priorisoinneissa.

Tämä ei tarkoita leppymätöntä luokkataistelua, vaan sen tosiasian tunnustamista, että on olemassa intressiristiriita. Esimerkiksi juuri taakanjaossa,: suositaanko pääomaa kevyellä verotuksella ja ratkaiseeko palvelujen saannin maksukyky. Kunnallishallinnossa ei kyse ole joko tai asetelmasta. Vaan siitä, miten yksittäisiä ratkaisuissa ja niiden yhteensovituksessa päätöksiä tehdään. Esimerkiksi kelpaa hyvin eilinen Eko-tori äänestys.Ja sellainen ihme näyttää tapahtuvan, että kansalaiset äänestäjät sittenkin näkevät poliittisen savuverhon läpi.

Pääministeri Jyrki Kataisen tapaus.

Lehtitiedot ovat ristiriitaisia: Toiset kertovat tappouhkauksesta ja toiset lahdattavaksi polvilleen heittäytyneen lopettamispyynnöstä. Asia on nyt poliisin käsissä ja tietoja poliisitutkimuksista tulemme saamaan enemmin tai myöhemmin riippuen niiden sisällöstä. Politiikka ja väkivalta ovat ankarasti tuomittava yhdistelmä. Vaaleissa jokaisella on mahdollisuus näyttää mieltään tasapuolisesti. Se on vähäväkisen paras keinoi puolustaa itseään.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!