Miten kävikään kunnallisen pääomaveron puoluekokouksessa.



Aluksi on todettava, että puoluehallitus oli ottanut ehdotuksiin kielteisen kannan ja sitä tukevat laajat valtionvarinministeriön virkamiesten pohjalta kirjoitetut perustelut oli jaettu kokousedustajille.
Niiden yksinkertainen idea oli, että pääomatulot sopivat huonosti kuntien tuloiksi, koska niiden määrä vaihtelee vuosittain ja jakaantuu epätasaisesti kuntien kesken. Olen lukenut samat  jutut moneen kertaan ja edelleen arvioin ne siten, että ministeriö pitää ensisijaisesti valtion tuloista kiinni, koska  siellä uskotaan, että valtio osaa paremmin käyttää ja jakaa rahoja kuin kunnat. Ja sitten se ikuinen pelko pääomatulollisten paosta, jos heitä liikaa verotetaan.

Mutta aika olisi talouspoliittisestikin kasvua ja työllisyyttäkin  ajatellen  vaihtaa linjaa yleisesti.  
Aivan erityisesti pitää huomata, että niin ansiotulotkin jakaantuvat epätasaisesti ja  puolestaan yhteisöverojen, joista osa jaetaan kunnilla osuudet,  vaihtelut voivat olla pääomatulojakin  suuremmat. Valtionosuusjärjestelmässä on tasaus, joka hoitaa sitten kuntien mahdollisen eriarvoisuuden.
Vaikeinta on ollut ja tulee olemaan saada rikkaimmat  osallistumine verotaakan kantoon. Paljon helpompaa on ollut julkisessa pussissa olevan  verokakun jakaminen.

Vero- ja talousvaliokunta oli jakaantunut kysymyksessä eikä selvää yksiselitteistä kunnallista pääomaveroa puoltavaa kantaa saatu syntymään. Sen sijaan valiokunnan mietinnössä ei poissuljettu sitä pikemmin päinvastoin, sillä  mietinnön sisällä on kohtia, jotka suorastaan vaativat sen toteuttamista.

Lainaan tässä valiokunnan mietintöä ja alleviivaan siinä kohdat, joita tarkoitan

Mietintö aloitteet 1-6 koskivat verotus yleisesti, verojen kohdentumista ja verotuksen vaikutusta talouspolitiikka ja tulonjakoon.

SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.

Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja lähenisi ansiotulojen verotusta.

Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien veropohjaa on laajennettava. Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti. Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään kuntien pääomavero-osuus sekä kiinteistöverotus.

Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.

Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet) käyttöönotosta.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.

Tiivistäen totean, että kunnallisen pääomaveron merkittävin perustelu on oikeudenmukaisuus, jossa veronmaksajien yhdenvertaisuus on keskeisin kysymys. Kuntien veropohjan laajennus osoittaa samaan pääomaverotuksen suuntaan ja sitä vahvistaa voimakkaasti vaatimus kuntien  rahoituksen järjestämisestä maksukyvyn mukaan. Juuri siitä on ollut kysymys, kun veronmaksajien joukossa on suurtuloisia, jotka eivät maksa olenkaan tai vähäistä kunnallisveroa. Pistän tähän taas kerran tuon paljon puhuvan grafiikan, jossa kaikki siis myös verottomat pääomatulot on mukana. Pystyakselilla on todellinen veroprosentti ja vaaka-akselilla tuloluokat asteikkona tuhannet eurot.

Kuntien pääomaverottomuuden perusteluja vastaan puhuu myös se, että yhteisöveroista palautuu kunnille osuus. Tiedämme sen, että sekään ei ole ollut VM:n tahdon mukaista, mutta se on ollut demokraattisten päättäjien perusteltu päätös.

Samasta asiasta on kysymys nyt. Määrääkö maan veropoliittisen linjan verotekniikka ja byrokratia vai kansalaisten demokraattisesti valitut edustajat. Toivomme, että asian aikoinaan esiin ottanut Antti Rinne muistaisi esittämänsä hyvät perustelut eikä antaisi virkamiesten määrätä.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!