Mitä tähdet kertovat?

Ekonomistinohjeastrologille20150106.JPG

Ennustajaeukoiksi Mauno Koivisto nimitti ekonomistien tulevaisuuden arvioita.

FT:n pääekonomisti Martin Wolf sanoo eri sanoin samaa viittaamalla John Kenneth Galbraightin lausahdukseen.” Ainoa keino saada ekonomistien ennusteet toimiviksi, on saada astrologia (tähdistä ennustaminen) näyttämään kunnialliselta. Hän antaa kuitenkin  ekonomistin ohjeen astrologeille:
Hänen pääsanoma on, että kasvun vuosi olisi tulossa ja viitta oheiseen käyrästöön.


Grafiikan vierässä muistutetaan, että monia varteenotettavia uhkia on olemassa:

Kokemus osoittaa, että suuri taloudellinen kriisi häiritsisi maailmanlaajuisen kasvun toteutumista. Ilmeisiä riskejä näyttäisi olevan:

  • Talouden hiipuminen Kiinassa,
  • Euroalueen romahdus 
  • Vakavan kriisi kehittyvissä talouksissa dollarin vahvistumisen seurauksena, 
  • US korkojen nousu ja pääoma pako.
Jokainen näistä näyttäisi mahdolliselta.

Wolf lopettaa kolumninsa

Aivan erityisesti luotamme keskuspankkien kykyyn hoitaa tätä tilannetta , mitä olen kutsunut "kroonisen kysynnän puuteen oireyhtymäksi ". Erittäin alhaisen korkotason ympäristö on tilannetta parhaiten kuvaan ilmiö. Kiinan poikkeuksellisen korkean investointitason lasku on omiaan pahentamaan kysynnän puutetta. Tietenkin Saksan kysynnän puute tekee euroalueen kriisin ratkaisemisesta erittäin vaikean.
Keskuspankkien pitäisi kyetä selviytymään kuitenkin vielä yhdestä vuodesta.

Mut­ta help­po ei ole tä­mä­kään rat­kai­su, sanoo HS:n pääkirjoitus  viittaammalla EKP:n mahdollisuuksiin elvyttää rahalla.

Jos EKP päät­tää 22. tam­mi­kuu­ta pi­det­tä­väs­sä ko­kouk­ses­sa os­taa rei­lul­la kä­del­lä val­tion­lai­no­ja, se me­nee man­daat­tin­sa ul­ko­reu­nal­le. Täl­lai­nen toi­min­ta on tul­kit­tu tä­hän saak­ka eri­tyi­ses­ti Sak­sas­sa enem­män tai vä­hem­män suo­rak­si avuk­si val­tioil­le – se oli­si ve­lan siir­toa yh­tei­sen pan­kin hol­viin. Si­tä ei Sak­sas­sa ha­lu­ta. Pe­rus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin on va­roi­tel­lut Sak­san hal­li­tus­ta ot­ta­mas­ta uu­sia eu­ro­vas­tui­ta. Nii­den kas­vat­ta­mi­nen ei näyt­täi­si hy­väl­tä Sak­san liit­to­päi­vä­vaa­leis­sa.
Ra­ha­pai­non hal­ti­jan ra­joi­te def­laa­tion tap­pa­mi­ses­sa ei ole ra­han mää­rä. Ra­joi­te on po­liit­ti­nen ja iso: Sak­sa.

Tuntemattoman kapteeni Kaarna taisi sanoa Saksan sotilaallista osaamista ihaillessaan, että saksalaiset eivät luule, saksalaiset laskevat. Toivottavasti laskevat ja osaavat lukea datoja ja ottavat huomioon senkin, ettei Saksan näennäinen voitto eli suhteellinen menestys verrattuna naapureihin ole oikea mittari.  

Deflaatio on täälläkin. Nyt meidänkin yhteinen euromme alle 1,2  dollarin arvoisena on varmaan jo kilpailukykyinen. Mutta kysyntä ratkaise ja World Economy Forumin kirjoituksessa muistutetaan:

Mutta eteläisen Euroopan taantuma ja Kiinan talouden hidastumassa ja siirtyessä pois investointien suosimisesta, Saksan vientikone hidastuu. Sen osuus maailman viennistä laski 9,1 % vuonna 2007 8 % vuonna 2013- ollen niin alhainen kuin se oli "sairaan miehen" aikakaudella, silloin kun Saksa oli kamppaili yhdistymisen ongelmien kanssa. Koska viennissä autot ja muut "made in Germany" ovat nykyisin monin osin tuotetut Keski- ja Itä-Euroopassa, on  Saksan osuus maailman viennin lisäarvosta ennätyksellisen alahaisella tasolla.

Äänestäjä ovat heikon lenkki eikä vain Kreikassa, vaan muuallakin näinhän FT:n Gideon Rachman epäili arvioidessaan Kreikan tilannetta. Vai onko niin, että heikko lankkiä vielä heikompi äänetjien pelssa elevä päättäjä.  Tasavallan presidentti uuden Vuoden puheessaan esitti todennäköisesti kuuroille korville menevän idean:

Muutosten ja uudistusten tekeminen on tunnetusti vaikeaa. Tunnetuksi tuli vuosia sitten nykyisen komission puheenjohtajan Junckerin lausahdus päättäjistä: ”Me kyllä tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä miten tulisimme uudelleen valituiksi niin tehtyämme”. Entäpä jos äänestäjät ovatkin tekemättömyyteen kyllästyneinä ymmärtäneet jo enemmän ja muuttavat päälaelleen koko fraasin:” Päättäjät kyllä tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja jos he sen tekevät, me valitsemme heidät uudelleen”.

Näinhän sen pitäis menneä meillä ja muualla, mutta löytyykö Saksasta tämän tekijää. Voiko koaliitiohallitus voittaa pelkonsa.

Ps. 

Kolumni päättyy:

Estämällä hallitusten reflaatio eli ( talouspoliittisin toimenpitein laajentaa luotonantoa ja lisätään tällä tavoin yrittäjien sijoitushalukkuutta sekä vahvistetaa optimismia. ) taloutensa rajoittavia sääntöjä ja huonosti toimivalla euroalueen rakenteella aiheutetaan pitkäaikainen taantuma. Hallitusten on voitava käyttää rahaa. Euroopan julkisen talouden sääntökirjaa tarvitsee kipeästi uudistusta.




TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!