Mitä mielessä MOPO:n peruskiven muurausta seuratessa

Moponperuskivi20151005.jpg

Kaukaista taustaa

Aloitetaan tässä tapauksessa Imatran koskista. Ensimmäiset ideat niiden valjastamiseksi tulivat keisarin vallan aikoina kansainväliseltä taholta ja tarkoituksena oli Rigan sähkön tyydyttäminen.
Samoihin aikoihin 1800-luvun lopulla Turussa taisteltiin sähkön ja kaasun välillä ja kysymys oli tuolloin (pika)raitiotiestä.
Näistä aineksisista syntyi pitkäaikainen ratkaisu; rakennettiin Imatran Voimalaitos ja kantaverkkoyhteys sieltä Turkuun ja siitä alkoi sittemmin Imatran Voima Oy:n ja Turun kaupungin kiinteä yhteistyö, joka on muotoja vaihdellen jatkunut ja laajentunut.

Energiaideologiaa

Minun tutorini EP:ssä oli Rolf Linkohr stuttgartilainen fyysikkotohtori, joka kuvasi maailman muutosta: Ennen, kun kuninkaat pitkistyivät alkoivat he sotia, nykyisin, kun tietämättömyys valtaa mielen purkautuu se väkivaltana ja tai mielivaltana.

Juuri näin tapahtui, kuin perusteettomasti estettiin Orikedon jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Tämä Turun alue on menettänyt selvää rahaa ainakin 50 miljoonaa euroa sen surauksena, että paikallinen ELY ei antanut hyvälle hankkeelle lupaa eivätkä hallinnto-oikeudet ymmärtäneet kokonaisuuden etua liioiteltujen haittojen vastapainoksi.


Mikael Liliuksen ollessa parhaassa vedossaan Fortumissa hän järjesti ilmastomuutos seminaarin, jossa puhujana oli Björn Wahlroos, joka kiteytti maailman uhat seuraavaan järjestykseen 1) Fundamentaalinen islamin uskoisuus 2) Afrikan köyhyys 3) jaetulla sijalla Ilmastonmuutos ja eurooppalainen sosiaalidemokratia.

Kun Linkohrin ja Wahlroosin juttujen sisältöä yhdistää omiin kokemuksiin, niin nähdään kuinka lähelle uskonnollisia ulottuvuuksia energiapolitiikassa liikutaan. Yksi energiamuoto ydinvoima on omantunnon kysymyksen statuksen saanut eduskunnan ryhmäpäätös käytännössä: Edustajilla on ryhmäpäätöksistä vapaat kädet samoin uskonto ja raittiusasioissa.
Itse olen kertonut suhteeni energian olevan samanlaisen kuin Aarre Simosen suhde Jumalaan eli neutraalin. Ydinvoimasta olen sanonut, että se ei ole ympäristön kannalta niin vaarallista kuin  pelätään eikä niin taloudellista kuin toivotaan.  Ja näin on kaikkien energiamuotojen kanssa. Niihin ei pidä rakastua eikä niitä pidä vihata. Ei myöskään kannata juosta kaikkien uusien ideoiden perästä yhtä vähän kuin, että koskaan et muuttua saa - ajattelu on vaarallista.
Suomessa on pääsääntöisesti onnistuttu hyvin. Syynä on ollut pääomien puute, jota on korvattu asiantuntemuksella ja joustavavuudella.

Miten tähän on tultu

Pari virstanpylvästä kannattaa nyt uuden laitoksen rakentamisen käynnistyessä mainita. Pääomien puute ja IVO:n insinöörikunnan ammattitaito johtivat kaukolämpöyhteistyön kehittelyyn IVO:n johdolla 1970 luvun puolessa välissä ja se projekti sai kiinteän muodon TSK:n muodossa vuonna 1978.
Tuotanto käynnistettiin vanhojen lauhdelaitosten konversiolla, se oli sitä asiantuntevaa joustavuutta hitaasti kiiruhtamista. 

Energiamarkkinoiden vapautuminen ja Turku Energian yhtiöittäminen sekä palava halua rakentaa omaa tuotantoa olivat hetkellinen hurmosliike, joka uuden asiantuntemuksen (Risto Vaittinen), että päätöksentekijöiden ( Pekka Ruola ja Jarmo Rosenlöf) joustavan harkinnan avulla käännettiin vuonna  2000 sopimuksella uudeksi yhteistyöksi, jonka runkona toimi vanhojen "Lönnrothin  kirveen" tavoin toimivien Naantalin laitosten tuotanto ja uuden maakaasupohjaisen laitosratkaisun valmistelu.

Tilanteiden ja olosuhteiden muutokset sekä tiivistyvä yhteistyö kaukaolämmössä johtivat vuoden 2012 sopimuksiin, joiden pohjalta on kyetty tekemään päätöksiä uudesta moposta. Taas kerran asiantunteva joustavuus on tuottanut tulosta. ( Tapio Kuula ja Jouni Haikarainen)

Tällä hetkellä muistelen kiitollisuudella aikaisemmista ajoista vuorineuvos Kalevi Nummista ja maaherra Paavo Aitiota ja juuri tässä yhteydessä Tapio Kuulaa. Kun ympärilleni rappaustilanteessa katselin näin monia ratkaisijoita. Heille haluaisin kertoa, että ilman teitä ei tässä oltaisi. Tähän kiitokseen on indisio-todisteita ja uskokaa, vaikka sen ihan itse sanonkin, niin luulenpa, ettei juurikaan kenellekään muulla ole tiedossa niitä taustatietoja yhtä paljon kuin minulla. Kiitos kannattaa ottaa todesta, sillä paljon olisi ei-läsnäolleiden joukossa niitäkin, jotka tekivät kaiken voitavansa ja vähän päälle, ettei yhteistyötä eikä tätä laitosyta tehtäisi. Kaiken lisäksi kiitokset kannatta noteerata myös siksi, että ne ovat harvinaisia, varsinkin luottamushenkilöasemassa oleville; Ilman viisaista luottamushenkilöitä olisimme allikossa.
Paineet ovat olleet kovat ja monipuoliset. ja kuten edellä kerroin energiapolitiikan ihmeellisessä labyrintissa ei ole ollut helppoa löytää ulospääsyä, jossa on kaiken karvaisia pillipiipareita, jotka ovat olleet johdattamassa joukkoja milloin mihinkin umpiperään tai kuilun partaalle.

Mitä tuleman pitää

Tulevia päättäjiä varoitan siitä, että voitte varautua siihen, että vielä kuulette senkin imelän viisauden, että mitä minä sanoin, kun maailman politiikan, globaalitalouden ja ympäristöpolitiikan käänteet heittelevät sähkön hintaa ja yhtiön omistamisen kannattavuutta punaiselle. Sen sijaan sitten kun kaikista uusista hajautetuista talokohtaisista ympäristömerkein varustetuista markkinatuotteista huolimatta tarvitaan konventionaalista kapasiteettia tyynellä pakkassäällä, niin silloinkin kiroillaan järjestelmää, joka olisi paljon huonompi, ilman Naantalin laitosta. Kiitosta ei kukaan lausu. Sellaista elämä on.

Black is beautiful voi olla täyttä totta.

En todellakaan pitänyt järkevänä ajatusta 100 prosenttisesta hiilen kieltämistä. Siihen ei ole taloudellista, teknistä, ei ulkomaankaupallista, ei veropoliittista eikä huoltovarmuusperustetta. Fiksujen miesten kannattaisi kuunnella ja miettiä ennen kuin höyrähtää.
TSE maksaa yli 20 miljoonaa veroa, jonka se vyöryttää hintoihin, kaukolämmön hintoihin, josta kärsivät yritykset ja kuluttajat. 100-prosenttinen bioenergia tarvitsisi tukea ainakin kymmenen miljoonalla eurolla , joten valtion menetys olisi tästä yhdestä laitoksesta yli 30 miljoonaa. Siihenkö meillä on varaa?

Haja-ajatuksia

Vuonna 1997 valtionvarainministeri Sauli Niinistö arveli Forssan biolaitosta vihkiessään, että vuoteen 2010 mennessä voitaisiin 150-300 MW sähköä voitaisiin tuottaa puulla, mutta se voisi perustua valtion tuella. Nyt sitä tulee kertaheitolla 150 MW.

Kesän aikana tuli tehtyä metsätähdepuista runsaat 20 pinokuutiota klapeja. Puuhastelin varmaan viikon työtunnit tuon aikaan saamiseksi. 20 kuutiolla lämmittäisi isonkin omakotitalon vuoden ajan. Mopon polttoaineeksi se riittäisi viideksi minuutiksi. Ja tällaisia kesälomaharrastelijoita tarvittaisiin 100.000 puun korjuuseen, jotta Mopolle riittäisi polttoainetta. Joten on helppo uskoa, että työpaikkoja, vaikka tuottavuus onkin toista luokkaa, uusi laitos välillisesti työllistäisi yli 200 henkeä.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!