Miksi Saksa hävisi?

MiettunenMiksisaksahC3A4visisodan20140831.JPG

Hannu Miettunen lopettaa TS:n eilisen otsikonmukaisen juttunsa saksalaistutkijan arvioon siitä, että Wehrmact oli maailmanhistorian kammottavin , mutta tehokkain tappokone. ”Saksa ei tiettävästi hävinnyt kummassakaan maailmansodassa taistelua, jossa sillä olisi ollut yhtä paljon joukkoja kuin vastustajalla.”
Tuntemattoman Sotilaassakin pidetään saksalaisia sodan matematiikka osaavina: saksalaiset laskevat, taisi majuri Sarastie lausua.
Suomalaiset ovat ihailleet Saksaa ja saksalaisuutta ja taitaa Hannu Miettunen kuulua tuohon joukkoon.

Hän erittelee jutussaan Saksan tekemiä virheitä, kuten siviilikohteiden pommittamista isossa Britanniassa sotilaskohteiden sijasta. Ja luokittelee, että typerintä oli juutalaisten tuhoaminen.
Ratkaisevaa oli kuitenkin Japanin valinta. ”Jos se olisi suunnannut iskunsa Havaijin sijasta Vladivostokiin, maailman historia saattaisi olla toisenlainen.”

  • Kontrafaktuaalinen historia eli ”toteutuneiden tosiasioiden vastainen historia” on historiantutkimuksen näkökulma, jossa tarkastellaan toteutumattomia vaihtoehtoja, joita historiassa on ollut. Sitä on kutsuttu myös historialliseksi jossitteluksi. Wikipedia.

Miettusen jutussa on ainakin osittain kysymys yllä mainitusta historian kirjottamisesta. Ei se ole kiellettyä ja se voi olla mielenkiintoista. Hannu Miettunen on varmaankin jonkin sorttinen kyseenalaistaja ja kaikesta päätellen myös asioista perillä oleva.

Otsikko kuitenkin nostatti jo epäilyksiä ja jotenkin kauhuakin. Sodan ratkaisun näkeminen tuollaisena mekaanisena tapahtumana, jonka ratkaiseminen on peliteoreettinen kysymys, on pelottava ajattelutapa sanoisinko - itsekin syyllistyen leimaamiseen - saksalainen malli. Silläkin lienen osuuttu maailmansotien tragedioihin.

Saksan tappioon on varmaan monta syytä eikä ole yhtä yksittäistä voittajaakaan voida nimetä, sikäli kuin sodassa niitä ylipäätänsä on.
Itse kuitenkin pidän merkittävimpänä tekijänä sitä, että muut puolustivat omia kotimaitaan – isänmaitaan- tai omaa käsitystään ihmisoikeuksista. Saksalaiset hyökkäsivät johtajansa lebensraumin elintilan ja rotuopin puolesta.

Olen ehkä naiivi, mutta uskon, että tästä on ollut eniten ollut kysymys. Vaikka Neuvostoliiton sisällä harjoitettiin mieletöntä väkivaltaa omaa kansaa kohtaan, niin Puna-armeija kävi suurta isänmaallista sotaa menestyksellä sen jälkeen, kun kysymys oli äiti Venäjän pelastamisesta.

Huomattakon, että tätä sääntöä vahvistaa Suomen sotatanner: Talvisodassa suomalaiset puolustivat omasta tahdostaan ja neuvostoliittolaiset hyökkäsivät pakon saneleman. Jatkosodassa Suomi onnistui alussa revanssihengessä, mutta suurin suhteellinen menestys saavutettiin torjuntataisteluissa silloin kun kamppailtiin kotimaa-isänmaan olemassaolosta.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!