Miksi perinne kiinnostaa ?

AahollijaValmet20181117.JPG

Rymättylä-Seuran perinnetoimikunta on ahkera, osaava ja innostava.
Aalholli on hieno ympäristö ja sinne saadaan sellainen läheisyyden tunnelma.
Kaupungillakin on puitteiden luojana oma osuutensa ja sen aktiivit ymmärtävät eikä toiminnassa ole sellaista vastakkainasettelua ajatuksella - ennen oli paremmin tai että nyt ei ole mitään.
Perinnetoimikunnan puheenjohtajana on Leo Laaksonen ja sihteerinä Harri Räikkä. Molemmat ovat kulttuurikokoomuslaisia, avarakatseisia nurkkapatriootteja, joille yhteisöllisyys menee yksilöllisyyden edelle.

Mutta kyllä siellä sosialidemokratiaakin näkyy: Ulko-ovelle on Laineen Laurin traktori ja sisällä istumme Kh:n puheenjohtajan Markku Tuunan kanssa Naantalin Työväentalolta tuoduilla koivutuoleilla kuuntelemassa tarinoita vuodesta 1958

Vuonna 1958 Olavit juoksivat maailman ennätyksen ja Fagerholmin yöpakkashallitus aloitti toimintansa. Ja paljon  muuta. Rymättylän kirkkoon tulivat uudet urut.
Ja paljon muuta kerrottiin ja kertomus jatkuu seinillä olevissa tauluissa.

Menneestä voi oppia tai sitten ei

Tällaisen menneisyyteen kurkistuksen hyvänä puolena on, että palaa itsekin ajatuksissaan niihin aikoihin, mielenkiintoista sekin. Mutta ehkä vieläkin tärkeämpää on nähdä pidempiä kehityskaaria.

Tilaisuudessa elävästi kerrottu  Luodon tien historiikki muistuttaa kulkulaitosten muutoksen merkityksestä. Rymättylän asemaan. Luodoilta mentiin Turkuun ja Nauvoon ja Naantalista ei puhuttu mitään. Koulumatkoja soudettiin! Nyt kilometri valaisematonta tietä on liikaa. Turun puhelinlaitos hoiti Rymättylän puhelimet. Vielä 1958 oli Naantalin ja Rymättylän välillä Naantalin maaliskunta.

Kuntaliitos

Kymmenen vuotta on tulossa täyteen siitä, kun Rymättylä liittyi Naantaliin. Rymättylässä ja Naantalissa tehtiin päätös pragmaattisesti. Kyse ei ollut valloituksesta eikä alistumisesta, vaan siitä, että molemmin puolin oli taustalla järkisyyt, vaikka ne eivät oletkaan samanlaiset. Rymättyläläiset arvioivat saavansa alhaisemman veroprosentin ja vähintään Rymättylän kunnan tarjoaman palvelutasolla. Naantalilaiset tiesivät, että lysti maksaa, mutta liitos oli nokitus Turkua vastaan.
Kymmenen vuotta on yhteistä matkaa kuljettu ja nyt olisi hyvä tehdä välitilinpäätös eli tehdä sellainen kontrafaktulaalinen simulointi eli katsoa, miten asiat olisivat, jos Rymättylän kunta olisi jatkanut itsenäisenä. Jossittelu pidetään turhana – aika entinen ei tietenkään pala, mutta sen sijaan aivoverryttely voi avata näkymiä ja antaa osaviittaa tulevia päätöksiä varten.

Pitäjät arvoon

Olen pettynyt siihen, ettei pitäjänimitys ole lyönyt voimakkaammin läpi. Se olisi identiteetin kannalta perustelut linja. Se tarkoittaisi, että kunta on hallinnollisen jaotukseen perustuva kokonaisuus, kun taas pitäjä on asukkaiden yhteisö.Sellaista yhteisöllisyyttä tarvitaan ja sen ylläpitjänä Rymättylä Seuran pereinnetoimikunta on mallikas esimerkki.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!