Miksi ei Jutta Urpilainen

Meni viikolla melkein ohi vähäiseltä vaikuttava, mutta merkittävä eurooppalainen uutinen. Diplomaattilähteisiin viitaten saksalainen sanomalehti Handelsblatt kertoi, että euroalueen puheenjohtajaksi Luxemburgin pääministerin Jean-Claude Junckerin jälkeen on tulossa Hollannin finanssiministeri Jeroen Dijsselbloem.

Työväenpuoluetta edustava taloustieteitä (maatalous) opiskellut    Jeroen René Victor Anton Dijsselbloem (born March 29, 1966 in Eindhoven) on ollut ministerinä viime marraskuusta lähtien.
Häntä tukevat ilmeisesti kaikki, sillä Saksan haluaa AAA-luokitetun maan tähän tärkeään tehtävään. Ranskakin on vetänyt varauksensa pois, joten tammikuun 21 päivänä nimitys vahvistetaan. Kova haaste on 46-vuotiaalla edessään.

Toinen kysymys kuuluut: Miksi ei Jutta Urpilainen?

Kahdesta painavasta systä  tärkein on oma haluttomuus ja toinen mahdollinen voi olla muiden tuen puute.
Miksi sitten tätä asiaa pohdiskelen?

Tämän hetken poliittisen tilanteen perusteella tulee helposti sellaiseen johtopäätökseen, että  Jutta Urpilaisen mahdollisuudet menestyä eivät taida toteutua kotimaan politiikassa. Hänen henkilökohtainen charmi ei ole lyönyt läpi, monilla tantereille esimerkiksi STX ei osaamisesta ole näyttöä,  ja hänen kilpailuasetelmassa Jyrki Kataisen kanssa on vaikea. Juha Sipilläkin on suomaista katu-uskottavuutta yllättävän paljon. Timo Soini on sitten oma lukunsa.

Jutta Urpilaisen mahdollisuus olisi voinut olla tulla merkittäväksi eurooppalaiseksi tekijäksi, jos hän olisi halunnut ja päässyt euroryhmän johtoon. Suomessa sittenkin arvostetaan Euroopassa pärjäämistä, vaikka ulkoisesti maristaankin sen turhuudesta. Verrataan nyt vaikka Stubbiin tai Rehniin.  Nyt se mahdollisuus näyttää menneen ja tuskainen kamppailu kotimassa jatkuu. 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!