Merkelin vaikeudet ja Gabrielin ongelmat

SigmarGabrielFT20190904.JPG

Yle uutisoi aamutelkkarissa 5.9.2016,  että AfD voitti vaalit Mecklenburg – VorPommerissa. Se sai 21 prosenttia ja CDU 19. Mainitsematta jäi, että SPD sai 30 prosenttia.
No uutinen on tietenkin, että AfD meni CDU:n ohi, vaikka se olikin odotettua, niin siitä saa luvan ryhtyä spekuloimaan  Angela Merkelin tulevaisuudesta.

Näitä merkkejä on ollut ilmoilla ja mm:ssa Stefan Wagstyl kirjoittaa FT:n viikon persoonaan Saksan varaliittokaslerista  Sigmar Gabrielista, jonka hän näkee haastava n Angela Merkelin.
Referoin juttua vapaasti:

Merkelin kannatusluvut ovat pudonneet 45 prosenttiin. Se on suuri muutos.
Edellisten vaalien alla vuodesta 2009 SPD:tä johtanutta Gabrielia ei uskallettu puutteellisten kykyjen vuoksi panna huippusuosittua Angela Merkeliä vastaan. Nyt hän näyttää puheenjohtaja 56 vuotias Sigmar Gabriel näyttää  rohkaistuneen. Erityisesti on merkille pantu hänen kriittiset kananotot pakolaiskysymyksen hoidossa ja TTIP vapaakauppasopimuksen vastustamien. 
CDU:n kannatus on pudonnut 43 prosentista 33 ja SPD:n 26 :sta vain 23 prosenttiin. Oikeistolainen AfD vaihtoehto Saksalle on nousemassa ohi CDU:n  kakkoseksi – Mecklenburg - VorPommer vaaleissa. (Pieni 1,6 miljoona osavaltio on muuten ollut Varsinais-Suomen yhteistyökumppani Saksassa kaiketi Rostockista johtuen.)

Impulsiivinen ja arvaamaton Gabriel on tullut SPD:n vasemmalta laidalta ja on lapsuudessa avioeroperheessä kovan kohtalon kokenut opettaja,  jonka isä oli elämänsä loppuun asti vannoutunut natsi. Kun tv-haastattelussa häntä tästä kiusoiteltiin nosti hän keskisormen: ”Jokaisella on oma tyylinsä”, oli nuhteeton Merkel jälkeen päin kommentoinut. 
Wagstylen arvio päättyi, ettei Gabrielin rahkeet riitä voittoon.

Tämä on ahdistavaa.
Kaukaa katsottuna tämä tarkoittaa, että  Gabrielin toimesta tehdään oikeistolaisesta vaihtoehdosta melkeinpä hovikelpoista, ainakin tämä voi työntää CDU:ta oikealle. Se voi olla SPD:n tavoite, mutta myös riski, kun Saksasta on kysymys.
Tietenkin sosialidemokraattienkin pitää rohjeta arvostella päähallituskumppania ja totta kai myös pakolaispolitiikasa on kritiikiin aihetta.
Mielestäni liikutaan populistisilla ja samalla vaaralisilla vesillä. Näinä aikoina harkintaa ja linjakkuutta kaivataan. Vaalivoittojen tavoittelu  ei saa pistää päätä pyörälle.

Ja sitten ihan hyväntahtoinen olemusvertailu: Muistuttaako Rinteen Antti Gabrielia?

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!