Meneekö Merkelillä huonosti

EnergiewndeGapper20151014.JPG

Merkelillä ei mene hyvin,

sanoo Mannerheiminkadulla vastaan tuleva lehtiä lukeva aikamies. Hän viittaa mielipidetiedusteluihin ja baijerilaisten Merkelin pakolaispolitiikan vastustukseen.

En vielä olisi varma, ja jos Merkel tähän pakolaisasiaan kaatuu, on se hänelle eettisesti kunniakasta, mutta Euroopalle vaarallista, kuten historiasta tiedämme.

Eli toivon hartaasti, että lisäihmeitä sattuisi ja ihmiset viisastuisivat eivätkä kaataisi Merkeliä hänen kunniakkaan huminataarisuutensa vuoksi, vaan esimerkiksi siksi, että hän ei investoi infraan tarpeeksi ja pelaa uhkapeli energiapoltiikalla. 

Todellakin on paljon tekijöitä – tuon pakolaisvastenmielisyyden lisäksi, jotka ovat Merkelin kannalta hankalia. Tässä pari esimerkkiä viime päivien FT:n kirjoituksista:

Wolfgang Münchau kirjoittaa,

että Saksa riskeeraa pakolisten tuoman hyödyn. Pakolaiset voivat kääntää epäsuotuisan väestökehityksen työvoima vähenee 2014-2020 0,4 miljoonalla ja nyt nousevat pakolaisvirrat voivat sen pysäyttää.

Saksa on nostanut minimipalkkaa ja reaalipalkat ovat nousussa 2,7 prosenttia on paljon meidän nollaan verrattuna. Tämä on ollut toivottavaa. Mutta tämä on vaarassa pakolaisten aiheuttamasta paineesta laskea minipalkkoja, joka taas ei ole poliittisesti helppoa ei Merkelille vielä vähemmän SDP:lle. Siitä seuraa kuitenkin työttömyyttä ja palkan yleistä laskua. Ja niinpä tovottu Saksan palkkojen nousu tyrehtyy ja Eurooppa ei saakaan tarvitsemaansa piristystä.

Vaihtoehtona olisi, että muut maat ottaisivat pakolaisia enemmän ja täten Saksan tilanne helpottaisi. Se ei taas ole todennäköistä, kuten Suomen nihkeydestä yhtenä esimerkkinä tiedämme.

Tai sitten Saksa nostaisi alhaista infrastruktuurin investointiastettaan. Mutta Münchau palauttaa maan pinnalal:

Mutta se ei tule tapahtumaan pitkälti ideologisista syistä. Kansleri Merkel on avannut ovet pakolaisille, mutta keynesiläiselle talouspolitiikalle.
Näyttää siltä, että ”Saksan suhteellisen kilpailuaseman paranee. Tämä on viimeinen asia, mitä euroalueen elpyminen kaipaa”.

Ongelmaan olisi ilmeinen ratakisus Saksa ottaisi osansa  pakolaisista ja käynnistäisi julkisen sektorin infrastruktuuriohjelmia ja euroalueen muut maat  jakavat loput pakolaiset niistä mukaan sovitun kiintiöjärjestelmän puitteissa. Tässä tapauksessa pakolaisten vaikutus olisi positiivinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Valitettavasti euroalueella ei historian perusteella valita ilmeisimpiä ratkaisuja.

Enrgiewende

John Gapper toteaa, että Saksan Energiewende on uudenlaisessa koetuksessa. Saksa äkkipikaisesti päätti sulkea ydinvoimaloitaan. Vaikka  se on sen jälkeen lisännyt toki uusiutuvia, mutta CO2 päästöt ovat kuitenkin  nousseet. Ydinvoiman jättämää aukkoa on täytetty halvemmalla ruskohiilellä ja hiilellä eikä modernimmalla ja vähemmän päästöjä aikauttavilla maakaasulaitoksilla.

Liittokansleri Angela Merkel on menossa Parisin ilmastokokoukseen ja hän haluaisi olla tien näyttäjänä maailmalle yhdessä François Hollanden kanssa. Asetelma on vaikea , koska luottamus saksaan on mennyt Volkswagenin myötä ja nyt tarvitaan näyttöjä ja niitä on taas vaikea saavuttaa.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!