Maakuntauudistus ja yksityinen ovat kallis ja "sairas" kombinaatio

Terveysindeksi20180702.JPG

Sote-sähellys on vähän laantumassa -julkisuudessa. Heinäkuusta ja toimittajien lomista se johtuu, vaikka Krista Kiurun johtama valiokunta on koolla.  Keskusta tietenkin yrittää kiinnittää huomiota edustajiensa välityksellä Juha Sipilän hallituksen viattomuuteen ja niinpä Hesarin toimittaja Paavo Teittinen sai aiheen nostaa Sipilän suurten ajattelijopiden joukkoon;

Sipilä on kristitty. Hän on ehkä saanut vaikutteita 1200-luvulla syntyneeltä mystikolta mestari Eckhartilta, jonka mukaan eilistä ja huomista ei ole, on vain nyky­hetki.
Insinöörinä Sipilä tuntee myös fyysikoiden ajatukset. Isaac Newton kyllä väitti, että on olemassa ”absoluuttinen aika”, joka etenee kuin juna universumin läpi. Mutta teoreettiset fyysikot osoittivat sen vääräksi. Albert Einsteinin mielestä erottelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä oli keinotekoista. Se on suuri helpotus.

Nyt voidaan saman tien sanoa, että sote on mennyt eteenpäin jo kahdentoista vuoden ajan, viiden eri hallituksen voimin.

Pekka Puska, jonka lausuntoihin olen kiinnittänyt huomiota siksi, että terveydenhuollon asiantuntija on suuremmassa Hesarin haastattelussa kesäkuun viimeiseltä päivältä puolustanut soten toteuttamista kuitenkin samaan hengenvetoon toteamalla:

Puskan intohimon kohde, elintavat ja sairauksien ennaltaehkäisy, on hänen mukaansa huomioitu sotessa riittävästi. Sote voimistaa perusterveydenhuoltoa, mutta se hoitaa kuitenkin vain seurauksia, ei syitä, Puska muistuttaa.

”Palvelujärjestelmän merkitys on vain noin 20 prosenttia suomalaisten kansanterveydestä.”

Hän on painottanut liikunnan ja elämäntapojen suurta merkitystä. Niin se on ja siksi vanha idea kansanterveydestä, jossa kaikki vaikutuksia yritetään ymmärtää ja kiinnitetää erityistä huomiota terveyden ylläpitoon. Tällöin suurta merkitystä, on koulutuksella, liikunnalla ja kulttuurilla jopa teknisellä huollolla. Tältä kannalta arvioituna on nurinkurista siirtää sosiaali ja terveys pois kunnallisilta toimijoilta. Päinvastoin entistä kiinteämpi yhteistyö olisi terveen elämän kannalta tärkeää. Miksi sitten tehdä uudistus, joka kulkee päin vastaiseen suuntaan?

Yritysmäisellä päätöksentekokyvyllä kehuminen on pakkomielle, joka ohjaa prosessia.

Aki Lindenin johtama HUS on pistänyt taas kerran oman lusikkansa soppaan lanseeraamalla kanainvälisiä tutkimuksen tuloksia (oheinen kuva) terveydenhoidon onnistumisesta eri maissa.
Kritiikkiä on tullut ja sanottu, ettei tutkimus ole kaiken kattavaa eikä voida sanoa, että Suomi olisi laadun ja kustannusten yhteisvaikutuksessa maailman paras.
Ymmärrän, että kaikki arvioit ovat puutteellisia, mutta suuntaa antavana arvelisin tutkimusten olevan oikeilla jäljillä. Markkinavetoiset järjestelmät eivät pärjää ja tietenkin köyhyys tuottaa kaikkein huonompia tuloksia. Tässäkin on niin, että maailman terveydenhuollon tarpeet ja rahat eivät kohtaa. Köyhillä ja sairailla ei varaa hoitoon, kun taas rikkaat hoitavat yleiseltä kannalta katsottuna liikaa. Epäoikeudenmukaisuus ja talouden perusrakenteet määräävät. Kullekin tarpeiden mukaan on kaukainen haave.

Muistelen vielä kansanterveyden alkuaikoja ja hyvää ystääni Ilkka Paunioita, joka 70-luvun alussa arvio USA:n oloja tuntevana, että trendimäinen kehitys johtaisi siihen, että sairaudenhoitoon käytetään kansantuotteesta suurin osa, ellei jotain tehdä. Siksi kansanterveyslaki säädettiin. Nyt käännettään kehitystä väärään suuntaan- taaksepäin.
MR


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!