Luottamus ja hiljaa puhumisen kyseenalainen hyve

Vappupuheet olivat sanattomia viestejä. Työväenliikkeen uho oli tipotiessään. Jokainen maalaili taivaanrantaa kieli keskellä suuta, suurin työväenpuolue Timo Soini piti mykkäkoulua.
Juha Sipilä on puhunut luottamuksesta. Sellaisen perustuen hän oli rakentanut EU-kysymyksen yhdessä Soini kanssa. Luottamus puutuu jostakin välistä; Soinin ja Sipilän tai Soinin ja hänen eduskuntaryhmänsä välistää tai sitten molemmista. Vaativa lähtökohta, kun muistamme, että Kepu pettää aina, ei ole vielä muuksi muuttunut.
Timo Laanisen mielestä perussuomalaisten poliittinen kulttuuri on toisenlaista kuin mihin on totuttu. Tässä siis lähtökohdat

Mitä sosialidemokraattien puheista irtosi Ylen uutisoimana

– Puolustamme suomalaista työtä, mutta teemme sen sosiaalidemokraattisten arvojen varassa.
Urpilaisen oikeiston haastava linja perustuu neljään teesiin, joista yksi on valmis rohkeisiin uudistuksiin.
– Emme torju työelämään liittyviä uudistuksia, vaan ajamme rohkeasti rakenneuudistuksia työpaikkojen luomiseksi ja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, Urpilainen kertoi kuulijoilleen.
Hän muun muassa patistaa laskemaan yritysten työllistämiskynnystä
Entisen ministerin modernin sosiaalidemokratian linjaan kuuluu myös markkinatalouden ja hyvinvointivaltion välttämättömyyden hyväksyminen.

Rinteen mukaan työväenliike on jättänyt liian vähälle huomiolle ihmisten epävarmuuden lisääntymisen. Turhautumisesta johtuva passivisuus on johtanut äänestysprosentin laskuun ja populististen liikkeiden suosion kasvuun. Rinteen visiossa työväenliikkeen keskeinen tehtävä on kääntää tämä passiivisuus aktiivisuudeksi
– Perustavan laatuisia reunaehtoja meillä on muun muassa kolmikantaperiaatteen ja  sopimusten yleissitovuuden säilyttäminen. Lisäksi neuvoteltu eläkeuudistus on toteutettava sovitulla tavalla.
Yhteiskuntasopimus ei saa Lylyn mukaan olla sellainen, että se revitään vain työntekijän selkänahasta.
– Sipilälle annettujen vastausten perusteella näyttää huolestuttavasti siltä, että palkansaajien työehtoja ja turvaa haluttaisiin kovasti leikata.Paikallista sopimista voidaan lisätä
Paikalliseen sopimiseen SAK:lla on Lylyn mukaan maanläheinen suhtautuminen.  
– Sitä tehdään paljon jo nyt ja sitä voidaan myös lisätä, kunhan huolehditaan siitä, että työntekijöillä on sopimiseen tasavertaiset mahdollisuudet työnantajien kanssa.

Onhan näissä pientä eroa. Rinne tukeutuu paavillisemmin kuin Lyly ay-liikkeen perinteeseen ja Urpilainen etsii uudempaa muotoilua hänen viitauksillaan talouspolitiikan valtavirtauksia selkeästi tukevilla näkemyksillä.

Rinne puhuu turhautumisesta. Mutta miksi, jää vastusta vaille. Voimattomuutemme kasvattaa voimattomuuttamme. Puolueen jäsenmäärä laskee ja ay-liikkeen joukkovoima ei tehoa globalisaatiosta ja solidaarisuuden puutteesta johtuen.
Kaiken tämän ulkoisen paineen alla ay- junkkarit ovat alkaneet näyttä voimaansa puolueen sisäisessä kamppailussa. Mutta ulospäin siis kansalaisiin, työtovereihin ja tytöttömiin päin ei ole juurikaan ole otetta saatu. Ihmiset kokevat meidät sisäänpäin lämpeneväksi sellaisiksi myrskyjä vesilaseissa aikaan saaviksi eli keskinäisten kärhämien porukaksi, jonka tavoitteena on säilyttää ammattiyhdistysliikkeen henkilökunnan edut ja ministeripaikat lieveilmiöineen.

Kolmikannan saavutukset (esimerkiksi eläkeratkaisu) ovat kiistattomat eikä meidän kilpailukykyongelma ole palkoissa, ellei lukuun oteta Kokoomuksen vaalitaktista sari sairaanhoitaja populismia ja työantajien liittokohtaisuhoa.

Uskoisin liittojen tärkeyttä väheksymättä entistä enemmän paikallisuuteen; työnantajat tästä hokevat, mutta toimivat ihan päin vastaiseen suuntaan ja työntekijäjärjestöt tätä vastustavat, vaikka arvelen paikallisten luottamusmiesten olevan siihen innostuneita. Kehitykseen mukaan pääseminen on kaikkien etu ja tässä suhteessa Lauri Lyly on monia muita ay-liikkeen nimissä toimivia fiksumpi. Oli  oiva esitys toivoa, että yritysten hyvistä tuloksista jaettaisiin osa duunareille ja mielestäni erityisesti niille, jotka potkujen muodossa ovat joutuneet tuloksia parantamaan.

Ps. Hyvä esimerkki yritysten yhteiskunnallisten asioiden heikosta ymmärryksestä oli Nesten tiedote Naantalin satamasopasta, jossa yhtiöttäminen oli muutettu yksityistämiseksi. Se oli valtioythtiön  välijohdon asenneilmaston kuvaus.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!