Mikko Rönnholm

Linnan juhlissa

MattiTuominenjavaimoLinnassa20141306

Puolet suomalaisista katsoo Linnan juhlien TV lähetystä.
Uskaltaisin arvata, että suuri osa pitää sitä sellaisena tv-ohjelmana, jota
voi perheenä ja tai tuttavien kesken seurataan.
Voimakkaasti tuntevat ihmiset
saavat varmaankin kiksejä tai aihetta mielensä pahoittamiseen: Yksille se on
Itsenäisyyden korkeaveisuu, joillekin jopa kuninkaallisuuden korvike, toisille
se on mahdollisuus arvostella naamoja, valintaperusteita ja tuntea perusteluta
kateutta, voipa sieltä löytyä valankumoukselliselle ja anarkistisille
ajatuksille perusteita.

Edellä kuvattuja ajatuksia tietenkin tulee mietiskelleeksi
mukana olleenakin. Ei tarvitse olla tietäjä voidakseen arvata, että useana
vuotena mukaan olleena kuulumme siihen kutsuttujen EVVK-massaan. Tuttavat
uteliaisuuttaan seuraavat ja sitten on niitä joille ilta menee pilalle yllä
kerrotuista sysitä. Tästä pyydämme anteeksi ja toteamme, että olemme pitäneet
velvollisuutenamme – tietenkin suuresti arvostettuna sellaisena – osallistua juhlaan.
Olemme edustaneet siellä kutsuttujen ryhmiä ja aina myös Naantalia.
Naantalilla on erityinen syy tuntea kiitollisuutta presidenttejämme kohtaan,
joiden kesäasunto Kultaranta on merkittävä kannaltamme niin monessa suhteessa.
Nykyisen presidentin Sauli Niinistön aikana Naantali on ollut taustana
merkittävälle kansalliselle presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle. 

Valtuuston puheenjohtajille kuin kaupunginjohtajallekin tulleet kutsut ovat
ystävällinen huomionosoitus Naantalille, ei meille kaupungin edustajille.

Linnan remontin painopiste on ollut perustuksissa, siis
niissä osissa, jotka eivät näy ja joihin suurin osa kustannuksista on mennyt.
Linna on yksinvaltiuden ajan perintöä, mutta se on tasavallan symboli. Tasavallan
ja sen tunnuskerkin pitää olla kunnossa. 35-vuoden näkemän perusteella ei
mitään merkittävää ole tapahtunut, tilat ovat olleet arvokkaan eikä asiasta
kiinnostunut vieras koko ajan voi kävellä pää kennossa tai yskityskohtiin huomiota
kiinnittäen. Kokonaishuomio kaikki hyvin Linnassa.

Hienoja tauluja on siellä aina ollut ja erityisen hauskaa on se, että presidentin
puolisoita ainoa, joka käyttää kravattia eli Pentti Arajärvi on antanut itsensä
ikuistaa Muumi-solmio kaulassa.

Juhliin pukeutuminen on oma juttunsa. meidän Leenalla se näyttää menevän kohtalaisen
kivuttomasti kivuista huolimatta. Miehille se on helppoa, jos sietää frakia.
Mutta sitten pikku-suuri juttu on kunniamerkit.
Kunniamerkkeihin liittyy ehkä ihan vähän – eikä
mitään syvällistä aatteellisista syistä – kielteistä asennetta. Tätä enemmän
vastenmielisyys on käytännöllistä ja johtuu sitä, että satun tuntemaan joitakin tämän
koreuden perään olevia; heidän kaltaiseksi en halua. Siksi en ole niitä kantanut
aikaisemmin.
Harkitsin etukäteen, että kohteliasta lienee näyttää myöntäjälle kiitollisuutta
ja käyttää annettuja merkkejä. Lopullisen
päätöksen teki helpoksi Jörn Donnerin
kunniamerkkejä pilkkaava haastattelu Hesarissa. ”Karamelleja” hän sanoi.
Sotaveteraanit puhuivat  laastarista, karskilla vaatiamattomuudella kerskaillen . Se on eri juttu, kuin snobisti Donnerin lausuma.
väheksymättä Donnerin kykyjä  en voi pitää oikeana enkä kanssaihmisia kunnioittavana, että hän julkisuuden
kipeydessään tahallaan loukkaa aiheeseen liittyviä muiden tuntemuksia. Pistin prenikat
rintaan ja ajattelin, että jos Donner olisi fiksu mies, niin demonstraatioksi  riittäisi tumma puku ilman merkkejä.

Tarjoilut linnassa ovat hienot ja maistuvatkin
hyvältä. Mutta se ei ole pääroolissa juhlissa, ei edes kuuluisa boolikaan.
Nykyisin tarjolla on viiniä ja oluttakin kahvin ja mehujen lisäksi. Seurustelu
tuttujen ja tuntemattomien kanssa on kiinnostavaa.
Paljon menee aikaa muiden
liikkeiden seuraamiseen. On niitä, joiden pitää päästä valokeiloihin muista
välittämättä, mutta vastapainoksi on taas innokkaita ja hyviä tanssijoita, joiden aika
koittaa tv-lamppujen sammuttua. Vaikutelmaksi jää, että itsenäisyys on myös
iloinen asia.

Yksi tanssilattian monitaitajista on eläkkeelle jäänyt ylipuutarhuri, puutarhaneuvos
Matti Tuominen vaimoineen. Että kyllä siellä ansioituneitakin naantalilaisia
oli.

MR

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa