Spekulatiivisten
kuplien yhteiset elementit ovat:·
Jännittävä ja uusi huomiota herättävä
teknologia, jota on vaikea arvioida lyhyellä aikavälillä, ja jonka pitkän
aikavälin arvo on epävarma.·
Kevyt likviditeetti markkinoilla niin, että
osakkeet tai muut arvopaperit voivat vaihtaa omistajaa nopeasti.·
Halpojen luottoja on tarjolla hankinnan
maksamiseksi. FT 6.8.2017 John Authers and Alan Smith
Yllättävän samannäköisiä käppyröitä ovat. (Pikku kevennys: Luonnonmaan kanava olis pitänyt esitää 200 vuotta sitten)
Ei ihme, että taloutta selitetään
matemaattisin menetelmin.
Vähemmän tieteelliset eläinkunnasta
lainatut termit kuvaavat tapahtumia helpommin ymmärrettävästi.
Käsitettä härkämarkkina käytetään pitkään jatkuneesta nousukaudesta, joka
ylittää historiallisen keskiarvon. Härkämarkkinoilla odotukset ovat hyvin myönteisiä.
Vastaavasti käsitettä karhumarkkina käytetään pitkään jatkuneesta
laskukaudesta. Karhumarkkinoilla vallitsee pessimismi, sijoittajat myyvät mikä
johtaa markkinoiden laskukierteeseen. Ehkäpä tunnetuin härkämarkkinatilanne oli
valloillaan 1990-luvulla, jolloin markkinat kasvoivat ennätysvauhtia, ja joka
loppui teknokuplan puhkeamiseen 2000-luvun alussa. Suurta lamaa 1930-luvulla
voidaan pitää pörssihistorian pahimpana karhumarkkinatilanteena. Wikipedia
Kysymys on
kuitenkin inhimillisestä toiminnasta, jossa ihmisen käyttäytymisellä on suuri
merkitys. Inhimillinen käyttäytyminen on markkinoilla merkittävä
tekijä: Puhutaan yksilötasolla ahneuden ja pelon välisestä kamppailusta.
Tärkeä on pitää mielessä:
Talous on myös poliittista – joidenkin tulkintojen
mukaan politiikkaa määräävää. Talouskeskustelu
ei ole arvovapaata tiedettä, vaan talouspoliittisen keskustelun tulisi olla
monipuolista ja erilaisia näkökulmia esiin tuovaa dialektistakin siten, että
haastettaisiin vallitsevia tilanteita ja tulkintoja. Mutta laiskuutemme ajatteluun
yhtäältä ja sitten valtavan tietovirran käsittely tuottavat ylivoimaisia
vaikeuksia ja siksi me kuljemme valtavirrassa heijastamalla muitten sanomaa.
Tähän suhdanteiden arvioimisen kyvyttömyyteen liittyy muistikuvani Euroopan
parhaasta valtionvarainministeristä Jyrki Kataisesta,kok, joka ei
Lehmanin levitessä nähnyt mitään vaaraa Suomelle: ”Neuvostoliitto voi kahteen
kertaan hajota”, vastasi hän ennen 2008 finanssikriisiä kysyttäessä, että voiko
1990 luvun laman toistua Suomessa. Sama Katainen tehtävät komisaarin salkkuun
vaihtava pääministeri luennoi meille veteraaniedustajille, että EU:n rauhanidea
on vanhentunut; kyse on vain taloudellisesti integraatiosta.
Ja sama toistuu
Petteri Orpo, kok esittelee budjettia valtionvarainministeriön virkamiesten
evästämänä. ”Meillä ei ole jakovaraa vaan meillä on jakovaara”. Kiva sanaleikki.
Johon taas Touko Aalto, vihr. vasta veronkevennyksiä vaatimalla ja Antti Rinne,
sd haluaa apteekkarivähennystä (130 M€) käytettävän pieni ja keksituloisten
verohelpotuksiin. Virkamiesjohtoista
laitostunutta juttua.
Tulpaanikuvassa muistellaan, että jo 1600 luvulla innostuttiin uudesta tupaanilaadusta.
