Kävikö hyvin vai huonosti?

Kannatus+alueittain+20121027JPG.JPG

Menikö hyvin vai huonosti, Kysyi  vastaantulija aamulla?

Sekä, että, vastaan. Galluppien perusteella pelkäsimme 10 paikkaa ja toivoimme 12 ja saimme 11 paikkaa. Mikä tähän sitten vaikutti?

Ensinnäkin eduskuntavaalien selvityksen mukaan perussuomalaisten kannatuksen noususta tuli tuolloin eniten sosialidemokraattien suunnalta. Ja niin se on käynyt kunnallisvaaleissakin.
Toiseksi äänestysprosentin lasku melkein neljä prosenttia on sekin tekijä, joka näkyy SDP:n kannatuksessa.
Naantalissa vertaillessamme äänestysprosentin ja kannatuksen vaihtelua huomaamme, että korkea äänestysprosentti korreloi Kokoomuksen kannatuksen kanssa ja taas alhaisempi SDP:n menestyksen kanssa. Asia näkyy erittäin hyvin oheisessa taulukossa.  Perussuomalaisten käyrä on SDP:n muotoinen.
Tässä tulemme siihen tosimaailmaan, jossa sosioekonomisen luokituksen yläpäässä olevat äänestävät ahkerammin, kun taas vähäväkisemmät ovat laiskempia uurnilla kävijöitä. Kansanomaisesti sanottuna Äänestäminen näyttää olevan entistä selvemmin herrojen herkkua. Aktiivisuus palkitaan kyllä vaikutusvallan kasvulla ja passivisuudesta seuraan jonkinmoista kärsimystä.

Tietenkin jatkokysymys kuulu, miksi sitten näin käy, että äänestysprosentit eivät nouse meidän vahvoilla alueilla ja mistä syystä SDP menettää Perussuomalaisille..
Tietenkin se meistä johtuu eli kukin saa mitä kuuluu ja sillä selvä.

Me teemme , kuten olemme luvanneet ja tulemme toimimaan valitulla yhteistyön linjalla. Lähtökohtanamme on suhteellisuuden noudattaminen puolueiden yhteistoiminnassa. Lopputulokset ovat sitten neuvottelun tuloksia ja niissä sitten mitataan kunkin osapuolen tahto ja kyky. Tosiasiat tunnustaen ja kohtuullisuutta noudattaen tulemme pääsemään eteenpäin. Ja se onkin välttämätöntä, sillä ihan totisia tehtäviä on edessämme. Siis ei helppoa jakamisen politiikka, vaan pikemminkin sietämisen harjoituksia on tiedossa.

Alustavat tuntuman hakemiset tulevaan todellisuuteen  t alkavat tänään käynnistyvissä ensi vuoden budjetin käsittelyssä.

Vallitulosta ihmetteleville ja niin iloisesti yllättyneille kuin katkerasti pettyneille lainaan tässä vasta olleesta kirjoituksest yhden kappaleen tunteiden tasapainottamisesi

.

On muistettava, että vaalit eivät ole koulun päästötodistus tai työnottotilanne. Valinta on satunnaisotosta parempi. Mutta missään tapauksessa vaalitulos ei ole minkään sorttinen henkilöiden paremmuusmittaus. Se on kansanvaltaa. Hyvästä tuloksesta ei kannata ylpeillä eikä huonosta tarvitse katkeroitua.
Kevennykseksi muisteltakoon: Entinen eduskunnan talouspäällikkö Bjön Feiringin maksoi ennakkoa kansanedustajille ennen vaaleja. Ihmetellen häneltä kysyttiin, että kuinka hän uskaltaa?  Hän viisas vastaus kuului: ”Herrasmiehet maksavat velkansa aina ja muut tulevat valituksi”.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!