Kurkistus sote-maakuntamallin aikaan

NaantaliveromuutosKauppalaheti20160512.JPG

Kauppalehti oli tilannut laskelmat kuntien rahoituksen muutoksesta, jos sote-maakuntamalli toteutetaan luvatulla tavalla. Tällaista tietoa on kaivattu ja sitä on turhaan pyydetty  siksi, ettei SSS-hallituksen taikurit taida itsekään tietää miten ja milloin suuret sanat muutetaan ensiksi laeiksi, sitten muiksi säädöksiksi, yhtiöksi, kaupoiksi ja muiksi tarpeellisiksi teoksi, jotta maakuntavaltuustot pystyisivät toimimaan ja kunnat jatkamaan tynkäelämäänsä.

Kauppalehden artikkelin kuntakohtaisen laskelman ovat tehneet Naantaliakin avustanut kuntatalouden asiantuntijat, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä. Kauppalehden raamittamat muutosarviot laskettiin julkisuudessa olleiden tietojen perusteella. Laskelmassa kiinteistöveron tuotot on jätetty kunnille.  Yhteisöverotuotoista ja verotulojen tasauksista puolet on jätetty kuntiin.
Tästä linkistä pääsee heidän laskuriin

Artikkelissa kerrotaan mm:ssa: (lihavoinnit mr)

Kauppalehdelle tehdyn laskelman mukaan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen korkein kunnallisveroprosentti voisi olla Miehikkälässä, jossa laskennallinen veroprosentti olisi 18,73 prosenttia ja alin Pelkosenniemellä, jonka kunnallisvero olisi 1,61 prosenttia.

Kuntien rahoitukseen tarvitaankin uusia tasausmekanismeja, jotta kuntien väliset veroerot eivät kasvaisi liikaa. Rahoituspäätösten pitäisi valmistua lähiaikoina.

Tarkentavassa haastattelussa tekijät vastasivat KL:n toimituksen kysymyksiin:

Valtio rahoittaa maakuntien sote-tehtävien järjestämistä ja kerää tähän rahoja tuloverotuksen yhteydessä. Mitä tämä tarkoittaa veronmaksajan valtionverolle?

”Nyt valtion ansiotuloverolla kerätään 6 miljardia euroa vuodessa. 12 veroprosenttiyksikön suuruinen kunnallisveron siirto tarkoittaa 11 miljardin euron siirtoa valtion tuloveroon.Tämä tarkoittaa sitä, että progressiivisen veron on pakko alkaa alemmista tuloluokista ja progressio kiristynee.

Uskotteko, että kunnat laskevat veroprosenttiaan vastaavasti poistuvien sote-kustannusten verran?

”Jos pakolla lasketaan, niin laskevat. Osalle lasku on siis liikaa. Aivan matalimman veroprosentin kunnissa saattaa tulla kiusaus nostaa veroprosenttiaan, jotta elinvoimaan ja elinkeinoihin liittyviin asioihin voitaisiin `panostaa`.”

Onko poliitikoilla unohtunut jotain oleellista sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskuvioissa?

”Sote- ja maakuntauudistus sinänsä on hyvin määrätietoinen etenemä kohti hallinnollista maakuntamallia. Se, millaisella askelluksella tähän yksityiskohtia myöten päästään on vielä pitkään valmistelussa. Maali on päätetty. Keinot, joilla maaliin päästään on keksittävä. Esimerkiksi kuntakohtainen verotulon tasaus on mielenkiintoinen asia, tarvitaanko sitä, kun maakuntien rahoitus siirtyy tuloverotuksen piiriin, progressioon. Se, kuinka järjestely saadaan jokaiselle suomalaiselle veroneutraaliksi, on täysi arvoitus. Näin valmistelevat ministerit ovat meille luvanneet.”

Kyllä tässä tulee hiki ihan vieressä seuraajallekin. Naantalinkin lukuja (veroprosentti 6,5 %) katsellessa huomaa, että hyvin hoidetusta sotesta näyttäis olevan haittaa kaupungin  tulevassa elämässä. Jos siitä vielä seuraa palvelujen heikentyminen, kuten pelättävissä on, niin väärinhän homma menee.
Tätä ei pidä seurata tumput suorina. Pallo on nyt hallituspuolueiden paikallisilla edustajilla, me oppositiossa olevat tuemme ponnistelujanne  huutokuorossa ja asian valmistelussa.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!