Kreikka ja budjetti

EU+budjetti+ja+Britaania+20121120.jpg

Kreikan asia on meidän asia.

  • Euroalueen valtiovarainministereiden eilen alkanut kokous keskeytettiin vähän ennen kuutta aamulla . Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan asioissa päästiin eteenpäin, mutta selvitettävää riittää edelleen. Neuvonpitoa jatketaan ensi maanantaina.
    Kreikalle pitäisi löytää lisää rahoitusta runsaat 30 miljardia euroa vuoteen 2016 mennessä joko leikkaamalla lainakorkoja tai myöntämällä lisätukea.
    Urpilainen ei halua vielä kertoa Suomen kantaa.
    - Siellä on useita asioita pöydällä liittyen sekä rahoitukseen että velkakestävyyteen. Uskon, että näistä yhteisymmärrys on saatavissa, mutta vaatii vielä vähän lisäaikaa, sanoo Urpilainen. / Yle

Suomella kokouksessa tiukin linja

  • Suomi sanoi viime yön kokouksessa ei sekä koronlaskulle että lisärahalle. Yle uutisten kokouslähteestä saaman tiedon mukaan, Suomi veti tiukinta linjaa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei halunnut tänään kertoa, mitä Suomi olisi valmis tekemään. Aiemmin Urpilainen on kuitenkin tehnyt selväksi, että Suomelle ei saa koitua enää lisäkustannuksia Kreikan auttamisesta.
    Saksa ja Hollanti, joiden kanssa Suomi on usein samoilla linjoilla, ovat asioista eri mieltä sekä keskenään että osittain Suomen kanssa.
    Saksa torjuu korkojen alentamisen, mutta olisi myöntyväinen lisärahoitukselle. Hollanti sen sijaan suostuisi koronalennuksiin, mutta vastustaa lisärahan myöntämistä, kerrotaan Yle Uutisille kokouslähteestä.

Mahdollinen lisärahoitus vaatii Suomessa eduskunnan päätöksen ja se ei ole kivaa. SDP on omaksunut kovan linjan ja sitä tukevat muut hallituspuolueet puhumattakaan oppositiosta , joka ei SDP:n linjaa  tue siksi, että se on liian löysä.

Budjetti

Suomi on kovalinjainen EU:n budjetin suhteen: Ei kasvua paitsi harvanasutuille seuduille ja maataloudelle. Brexit eli Ison Britannian eroa valmistellaan ja siitä varoitetaan. Olisi tietenkin menetys jos britit olisivat ulkopuolella tätä rauhanliittoa. Menneisyydessä  Euroopan  sodissa  on  saarivaltakuntaa ollut osapuolena.  Gideon Rachmankin FT:ssä on tällä kannalla

FT.ssä oli myös analysoitu budjetin ongelmakohtia graafisesti. Kuvat kertovat paljon kipukohdista. Yeinen käsitys on, että kyllä se siitä. Näin on aina ollut ja tulee varmaan olemaankin eikä liitto tähän kaadu siitä yksinkertaisesta syystä, että jos sopua ei  sopua synny, jatketaan entisellä pohjalla.

EU:n pitäisi tukea kasvua ja kehitystä ja niin Komission puheenjohtaja José Manuel Barrosokin selitti, että EU:n budjetti ei ole enää maataloustukiaisten voivuori, vaan kasvun katalysaattori.   Tähän skeptinen diplomaatti murjaisi “ Vain jos olet lehmä”.

Budjetti on n. yksi (1) prosenttia EU- maiden BKT:sta ja ehdotuksien ero on hirmuinen 200 miljardia euroa.


"Olkaamme rehellisiä. Kyse ei ole rahasta, tämän takana on ideologia ", sanoo Martin Schulz, (spd),  Euroopan parlamentin puhemiesEU edustajien keskuudessa on tänään syvä ero siitä, mihin suuntaan EU: n pitäisi mennä.”

 

 


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!