Kovapalkkaisempia työttömiä

Numeroitten perustella voi tehdä johtopäätöksiä:
Työttömyys on lisääntynyt 7,8 prosentista 9,2 prosenttiin eli kasvu on ollut 1,5 prosenttiyksikköä ja 17,9 prosenttia. Hakemusten määrä on noussut 17,5 prosenttia , mutta keskimääräinen korvaus on noussut 21,8 prosenttia, mutta  korvausten kokonaismäärä ole noussut kuin 17,5 prosenttia. Eli jos työttömyyspäivien määrä olisi noussut työttömyyden suhteessa, olisi korvausten kokonaismäärä noussut 4,30 miljardiin.

Miksi niin ei ole käynyt?

Mutu-selityksenä voisi olla, että työttömien määrä ja työttömyyspäivien määrä eivät ole sama asia, eli vaikka työttömiä on enemmän heidän työttömyyspäivien määrä on keskimäärin vähentynyt. Se tarkoittaa, että työttöminä ollaan keskimäärin vähemmän aikaa, joka ehkä johtuu siitä, että   vuoden aikana työttömiksi tulleet ovat olleet korkeampi palkkaisia korvausten hakijoita, jotka ovat tulleet kortistoon ehkä vuoden loppupuolella. Tämä taas todistaisi otsikon mukaisesta kehityksestä eli krkempi palkkaisten lisääntyvästä työttömyydestä.

Tämä puolestaan tarkoittanee sitä, että tilanne ikävä kyllä huonontuu ja julkisen sektorin kustannuspaineet tulevat työttömyydestä johtuen olemaan kauan vielä korkealla. Talouden käänne, joka ei edes tapahtunut vielä, ei tuo nopeaa ratkaisua itsestään julkisen talouden kustannusongelmiin.

 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!