Kovakouraisuus Naantalin vaarana

Kaupunginhallitusen käsittelyssä olleessa Naantalin mannerpuolen yleiskaavaratkaisussa on periaatteellinen näkemysero.

Kaavoittaja halunnut kirjat yleviä periaatteita ekologiasta ja ennen muuta Naantalille ominaisista ratkaisuista kaavoitusmerkintöjen yhteydeen.
Mutta mistä Naantali tunnetaan ja mikä tälle vanhalle pikkukaupungille on leimallista? 
Vallis Gratiaeksi - armonlaaksoksi - ristitty paikkaunta on kasvanut  Ailostenniemen kivikirkon ja kaupunkia ympäröivien kalloisten mäkien väliseen matalaan laaksoon. Vanhan kaupungin ranta on puutalojen ympäröimä ja muut osat ovat olleet luonnontilassa.
Myöhemmän kehityksen satama - teollisuusalueilla itäisessä osassa kaupunkia ovat ja rakennelmat olleet kovia ja korkeita, ymmärrettävistä syistä. Mutta ne eivät ole vanhaa kulttuurihistoriaa härinneet.

Nyt uudessa yleiskaavassa suodaan mahdolisuudet kovakouraisesti muuttaa perinteisen Naantalin profiilia: Keskusta-alue ulotetaan Kuparivuoren päälle asti, Ristiranta otetaan kokonaan asumiskäyttöön ja Lammasluoto alistetaan rakentamiselle.
Liikutaan vaarallisilla vesillä.
Näin on ollut aikasemminkin.  Arkkitehti . Pentti Ahola  suunnitteli 30.000 asukkaan Naantaliin uutta  kongressicenteriä Mannerheiminkadun ja Kaivokadun väliin.  Sittemmin  legendaarinen vuorineuvos Armas Puolimatka oli saanut silloisen kaupunginjohtajan Jaakko Kalkkaan hyväksymään idean, että Luonnonmaalle menevän vanhan Kuparivuorentien länsipuolen Kuparivuoren  kallioille rakennetaan kylpylä. Paikka oli tietenkin A1 ekstra luokkaa, mutta sen naantalilaiset tyrmäsivät.  Ja kylpylä myöhemmin löysi luontaisen paikkansa kaikkien ja kaikkien onneksi kalliot ovat edelleen vapaat liikkua ja ne saavat hallita merimaisemaa ainutlaatuisella komeudellaan.

Näistä sysistä johtuen ja vaikka näin rajuihin liikkeisiin emme uskokaan,    sosialidemokraatit ovat olleet varovaisia linjavalinnoissa ja haluamme varmistaa ettei Kuparivuorelle rakenneta kerrostaloja profiileja murtamaan yhtäältä eikä toisaalla rannankäyttöä rikota Lammasluodossa massiivisella rakentamisella. Ristirannassa pitää olla aluerajauksissa tarkkana.

Näemme keskustan asumisen laajentamisen tarpeen ja hyväksymme, että laaksomainen keskusta voisi nousta satama-teollisuusalueita kohti. Kalvanniemi- Maijamäen perukoille voidaan sallia koulujen ja kylpylän jatkeeksi ja yhteyteen korkeampaa ja tehokkaampaa asumista palvelevaa maankäyttöä.

Kaupunginhallituksen erimielinen ehdotus on valmis naantalilaisten arvioitavaksi kun se nähtäville tulee.

Ps.

Tämän yllä olevan tekstin uudelleen lukemisen  jälkeen avaan  muuan metsämiehen alias Huugo Ehnqvistin  riimikronikan vuodelta 1938, joka alkaa : ”Sa hetken seisahtanet matkamies! Kun Armon Laakson kautta kulkee ties.” Ohjeen mukaisesti seisahduin kirjahyllyyn ja kaivoin Kerttu Innamaan Naantalin historian kolmannen osan, joka ilmestyi vuonna 1965. Sieltä voi ammentaa lisänäkökulmaa ja saada vahvistusta muutamiin pysyviin arvoihin ja viisaisiin ja kestäviin käyttäytymistapoihin. Kirjan  viimeisellä sivulla Kerttu Innamaa kirjoittaa:

Naantalin 500-vuotisjuhlia vietettäessä (1943) korostettiin sekä valtiovallan edustajien että muiden juhlapuhujien juhlapuheissa, ettei Naantalin arvoja mitata aineellisten saavutusten perustella, koska historia ei kerro ulkonaisesta suuruudesta ja mahdista, vaan sen arvot ovat kulttuuriarvoja. Myös itsenäisyyden ajan naantalilaiset ovat itsekin historiansa arvot ymmärtäneet.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!