Kolmen naisen koukussa

Liisa2Ctarjajapirkko20181227.jpg

Tämä joulu meni kolmen naisen koukussa. Tarja Halonen täytti 75 vuotta, Pirkko Työläjärvi ja Liisa Jaakonsaari julkaisivat kirjat.

Vaikka tahtonaisten kasvuympäristössä on eroja ovat nämä sosialidemokraattisen liikkeen tähdet oleet  äitiensä tyttöjä. He ovat radikaaleja ja vanhanaikaisia.
Ilmaisuvoimaa löytyy – se vaan on erilaista: Tarja on omimmillaan haastateltavana, Liisa on sattuvasti sanova ja Pirkko on sujuvasti monikerroksellinen. Kokemusta on kosolti.
Yhteinen tekijä - eikä pienin sellainen - on, että he ovat SOSIALIDEMOKRAATTEJA.

Rohkenen luokitella itseni näiden lasikaton särkijöiden kaveriksi, sellaiseksi poliittisesti vaarattomaksi opponentiksi. Luulen tuntevani heitä saman  verran kuin he toisiaan. Lahjakkaita, oman laisiaan ovat nämä kansan suosikit.
En kadehdi, mutta kumminkin huomaan, että naperosta asti järjestöön kuuluminen ei anna sellaista hohtoa, mistä etsivät löytäjät osaavat kertoa. Joskus aina  epäilin, että jotain näiden tovereiden kokonaiskuvasta puuttui. Nyt lukiessani kirjoituksia ja kirjoja saan ilokseni huomata, että etsimisen vaatiman pohdiskelun pakko on johtanut oivaltamiseen ja sen uskottavaan ilmaisemiseen.

Tarja Halosen haastatteluja lukiessa, kuunnellessa tai katsoessa päädyin  vahalla kotisohvalla pelkistykseen:

Jonkinmoisen huomenlahjan Tarja on saanut syntyessään joulunattona – nimittäin vaatimattomuus ja määrätietoisuus yhdistyvät harvoin niin puhuttelevalla tavalla.


Pirkko Työläjärven kirja Moninaista on tiukka paketti, johon on sisällytetty mahdollisimman paljon, vain intrigit ja kiinnostavat juorut puuttuvat.  Pirkko on kirjannut historiallista dataa ja miettinyt asioita konkretisoimalla niitä esimerkein.

Liisa Jaakonsaaren kirja Tarkoitus  lähentelee kaunokirjallista proosaa, jossa pääroolissa on utelias ja rohkea Liisa. Journalistinen vainu ilman tuottajan pakkoa aikaansaa mielenkiintoisia näkymiä ja avauksia. Laajat näkymät ja pohjoinen luonto antavat kestävän pohjan Liisan sanomisille.

Liisan kirjaan  on helppo tarttua ja se vetää mukaansa. Pirkon kirja vaatii aikaa ja asennetta.

Ja toisaalta Liisan vakavaan huumoriin on hyvä kansanvallan 100 vuotisjuhlavuonna päättää tämä tarina kolmesta ajattelijasta, jotka siitä huolimatta ovat menestyneet vaaleissa loistavasti.

Tarkoitus ei ole vaalikirja. En ole ehdokkaan tulevissa vaaleissa. En kevään 2019 eduskuntavaaleissa enkä Euroopan parlamentin vaaleissa. Puolisoni Seppo ei vielä usko. Olen kuulemma sanonut aina valmistautuessani uusiin vaaleihin, että nämä ovat sitten viimeiset vaalit. Kerran hän sanoi, että varmaan olet kuoleman jälkeenkin taivaassa ehdokkaan. Vastasin, että en ole, koska taivaassa ei ole vaaleja. Hän kuittasi sanomalla, että helvetissä on – joka viikko.

Taivaassa tavataan.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!