Kokoomus ja SDP omassa 60 sarjassaan, PS nousee Keskustan rinnalle.

Ehdokasasettelu on päättynyt. Naantalissa on tulossa oikeat vaalit.

Kokoomus on hallitseva puolue. Kannatuslukemat ovat useampana vuotena pyörineet 40 prosentin paikkeilla eikä mitkään sosioekonomiset tekijät ole Kokoomuksen kannalta menneet huonommaksi. pääministeripuolue on gallupeissa ollut ykkönen. Kokoomuskannattajien uskollisuus on myös korkealla tasolla. Valtapuolue saa myös helpoimmin ehdokkaita ja täysi lista on parannus edellisiin kertoihin verrattuna.
Mutta kyllä niitä muttiakin on: Ensinnäkin valtakunnan tasolla kuntarakenneuudistus on selkeimmin: Kokoomuksen Henna Virkkusen hanke. Siitä tulee itsenäisyyttä puolustavalle paikalliselle porukalle epäilyksenvarjo.

Suurempia uhkia aiheutuu paikallisista olosuhteista.  Nykyisistä valtuutetuista ei mukaan lähde edellisten vaalien ääniharava Taija Terä. Vaikka lähdössä vähän ovet paukkuivat ja vaikka hänen perusasenne lienee puolueelle uskollinen, voi sieltä läppäsiltaporukoista siirtymiä tapahtua.
Leo Laaksosen poisjäänti on vahinko Kokoomuksella mutta ennen muuta Naantalille. Juhani Vaarasen puuttuminen  tuntuu; Hän on ollut käsite ja niin opettajan kuin muutoinkin luontevana kaikille sopivana urheilumiehenä jättää aukon varsinkin kun toinen veteraaniopettajakollega  Jukka Viljanenkaan ei enää listoilla ole.  Timo Jyväkorvellakin on ollut omat kaverit. Sympaattisen  Viveka Raitasen valtuustokausi oli raskas henkilökohtaisten menetysten johdosta. Poisjäänti oli ymmärrettävä, vaikka valitettava. Ann-Marie Holming-Saari voi luopua ja ojentaa kapulan tyttärensä tavoiteltavaksi. Karri Kattelus on kuulunut Kokoomuksen nuoren polven toivoihin - Matin talliin - Hän jättääkin osaamisen ja suhtautumistapansa vuoksi aukon.

Kuluneessa vitsissä kysytään: Kumpi joustaa insinööri vai rautakanki. Poisjäävät edustivat tässä katsantokannassa rautakankiosastoa.

Kokoomuksen ehdokkaat ovat koulutettua väkeä, mutta akateeminen huipputaso puuttuu. Sitä korvaamassa ovat kauniit ja rohkeat, joista ei ole puutetta. Yhteiskunnallisen osaamisen tasosta ei tietenkään ole tietoa eikä paljon näyttöäkään ole, mutta ei se heitä  haittaa

 

Sosialidemokraateilla on vähän luopujia. Vain Heikki Aalto luopui. Jatkohaluja  voi pitää merkkinä ryhmän hyvästä hengestä ja toimintakyvystä.
Ehdokas kirjossa vanhempi polvi on hyvin edustettuna ja kokemusta ehdokkaiden keskuudesta löytyy selvästi muita puolueita enemmän. Akateemiset huippuehdokkaat löytyvät demareiden riveistä, kun  taas perinteisiä työväenpuolueelle sopivaa työtätekeviä on porukassa enemmän kuin muilla. Eikä nuoristakaan ole puutetta. Nuorimmat ehdokkaat ovat SDP:n listoilla.

 Ei liene vaikeaa löytää joukosta sopivaa ehdokasta, jos yhteiskunnalliselle tietämykselle, kokemukselle ja asenteille antaa arvoa. Tavallisen turvallista väkeä, yksilöitä, joita yhdistää yhteinen asia ja toisista välttämien.

Viimeiset listalle johtokunnan hyväksymät ehdokkaat ovat työnjohtaja Jukka Järvinen ja projektipäällikkö, FM Marjatta Nieminen

Naantalissa ei ole mitään Kymenlaakson tapaisia suuria mullistuksia perusteolkisuudessa tapahtunut, vaan päinvastoin voimalaitoksen tilanne näyttää lupaavalta. Perusduunarin ei Naantalissa tarvitse uutta auttajaa hakea.

Näinä kuntaliitosuhan
aikana ei liene epäilystä Naantalin demareiden linjasta: Se on selkeästi ja perustellusti tuotu tietoisuuteen. niin Naantalissa, Turussa, Varsinais-Suomessa kuin Helsingissäkin. Sitä tullaan tarvitsemaan.

Sosialidemokraatit ovat myös pitäneet yhteiskunnallisen tiedottamisen kunniassa
. Yhteinen Naantali lehteä on jaettu säännöllisesti välein ja omat nettisivut ovat päivän päällä kertoen paikallisista tapahtumista ja taustoista. Eurooppa ja globaalit ulottuvuudet ovat jatkuvana  aihepiirinä, vaikuttavathan ne meihin kaikkiin.

"Asettuuko Marjaana Koskinen ehdokkaaksi?" ,  on kysymys, johon vaalityöryhmän ahkera puheenjohtaja Hannu Aalto on joutunut vastaamaan." Ei ole asettunut. suostumuslomake on lähetetty ja keskustelu aiheesta on. Mutta suostumusta ei ole saatu eikä perusteluja ole kerrottu."
Ihan pelkkänä arvailuna tuon esille, että entisen vaaleissa loistavasti menestyneen kansanedustajan, joka vielä on ilmoittanut miettivänsä asettumista uudelleen eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi, kannalta valinta ei ole yksinkertainen; Ehdokkuuteen Naantalissa liittyy eduskuntavaalien kannalta riski. Ja toisaalta aktiivinen osallistuminen saaresta käsin voisi aika ajoin olla vaivaloista.  Joten nyt Naantalissa ei ole naispuolista entistä kansanedustajaa ehdolla.

Keskusta menetti viime vaaleissa ääniä kalastaneen sitoutumattoman Kuustosen Jussin perussuomalaisille. Loikkari ilmoitti syyksi Keskustan petoksen Humaliston asiassa. Minkälaisilla välipuheilla Keskusta on ollut valmis tekemään ehdokkaita ottaessaan viime kerralla, on mielenkiintoinen kysymys. Ja myös sekin kiinnostaa, kuinka kauan tätä vasta nyt julkistettua hyppyä on valmisteltu. Tiedossa on, että Kuustonen on ollut aktiivinen puhumaan ehdokkaita Perussuomalaisten listoille jo kauan aikaa sitten. Toivottavasti tilanne selkiinnyttää asetelmaa ja Keskusta jatkossa vähemmän luottaa vieraan apuun. Puolueella on kunniakas maalaisliittolainen perinne vaalittavana ja Naantalin olosuhteissa ei ole pahasta, vaikka maaseutuhenkisiäkin edustaja valtuustossa olisi, sillä Saaristo-Naantalin kaupungissa maaseutuelinkeinoilla on sijansa.

Pienpuolue Kristilliset
ovat Raitlaisen Mikan ja kahden muun ehdokkaan kanssa Keskustan kainalossa. Sieltä vaaliliiton ja äänten keskittämisen kautta voidaan valtuustoon nousta, mutta mitään lisäarvoa ei vaaliliitto heistä tule samaan. 
RKP Cristina Leppänen ei asetu ehdolle eikä puolue osallistu Naantalin vaaleihin tällä kerralla.

Perussuomalaiset ovat Naantalissa liikkeellä kasvavalla voimalla. Perussuomalaisten ehdokkaista on vaikea mitään yhteiskuvaa tehdä. Joukko on taustoiltaan monisärmäinen. Porukasta löytyy eri puolueissa toimineita ja sitten politiikassa kirjoittamattomia lehtiä. Ammattipoliitikko (kansanedustajan avustaja) Wilhelm Junnilan johdolla porukkaa vedetään.  Junnila ei kaihda assosioitumista oikeistolaisiin piireihin esiintymällä suuri S-kirjan perussuomalaisten käsivarsinauhassa.
Näillä perusteilla tuntuu siltä, että kannatusta haetaan enemmänkin oikealta.
Listalla on yhteensä 25 ehdokasta, joka on merkittävä määrä ja tietää kyllä uutta jakoa Naantalin valtuustossa.

Vasemmistoliito näyttää pinnistelevän eteenpäin vanhalta koetellulta pohjalta. 15 ehdokasta Hannu Raittolan johdolla tietää, ettei mitään uutta ole odotettavissa Nuoriakin on, joten tuloksen vois arvat olevan nykyistä luokaa, vaikka varmaan monelle äänestäjälle voisi syntyä ajatus ihan käytännön tuloksia arvioidessa että josko yksi työväenpuolue Naantalissa riittäisi.

Vihreät edustavat Naantalissa sellaista maaseudun ja kaupungin väliastetta. Jarkko Kanerva on aktiivinen, mutta hänen vihreytensä on sellaista opeteltua ja kyllä siinä on vahvana porvarillinen pohjavire. Taiteilijaryhmä edustaa omaa maailmaansa hyvin. Mutta kääntyykö taiteellinen osaaminen yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, on suuri kysymysmerkki. Sitten on sellaisia nimen ja ammatin perusteella arvioituna suuremman kaupungin tyypillisiä City-vihreitä. Eipä ryhmässä juurikaan taida yllätyksen mahdollisuutta kyteä tälläkään kerralla.

Kokoomuksen ylisuuri ryhmä on ongelma eikä vähiten sille itselleen. Siksi vois olla hyväksi, jos vastapainoa löytyisi tarpeeksi. Sosialidemokraatit ovat olleet yhteistyöhakuisia ja haluavat linjallaan jatkaa. Mutta se vaatii riittävää kannatusta. Naantalin pysähtyneisyys on vaihdettava rohkeampaan ja oikeudenmukaiseen nousuun. Turvallisen menon varmin takuu on SDP:n äänestäminen.

Liitteenä ovat Naantalilaiset ehdokkaat

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!