Kiihkeää uskoa tai realistista rakentamista

Linja-autoasema+20121008.JPG

Kun seurasin Kokoomuksen puheenjohtajan haastattelua ja sen jälkeistä raporttia USA:n jakautumisesta. En voi sille mitään, että Jyrki Kataisen kuntarakennehehkutus ja amerikkalainen uskontokiihkoilu muistuttivat tosiaan. Kyse on pelosta ja uskosta. Katainen odottaa vedenpaisumusta, jos ei tehdä radikaaleja muutoksia; kun kaupungintalot kaatuvat, niin palvelut turvataan.  Asenne ei ole reaalimaailmasta ja vielä vähemmän se on taloudellisesti perusteltu. sen me käytännön kuntapäättäjät tiedämme. Ainut säästökeino on sulkea reunalla olevia palvelupisteitä. Hallinnon määrä kasvaa kunnan koon mukana ja pelkään kasvun olevan potentiaalista: Kaksinkertainen koko tietää nelinkertaista byrokratiaa eikä päinvastoin.  

Kuntaliiton asiantuntija Reijo Vuorento on Henna Virkkusella vastannut talouden tosiasioilla. Ja muistutan, että valtion velka 16.000 €/as asukasta kohden on kahdeksan kertaa kuntien velkaa  2.000 €/as suurempi . Valtion velka kasvaa vuodessa enemmän kuin puolet kuntien koko velkamäärään nähden.
Tästä syytä tiedämme, että valtionvarainministeriön kuntaporukan perimmäinen tarkoitus on pistää kunnat tekemään likaiset palvelujen karsimiset tai lisäämään veron keruuta. Se on heidän kannaltaan ainut rationaalinen idea tässä hulinassa. Hourailu saisi loppua.

Vastaan tässä valtionosuuksien ihmeitä juttua kommentoineelle Leena Salolle. Leena pohdiskeli seuraavasti:

Nyt olisi mielenkiintoista tietää, kasvavatko palvelu"kulut" lineaarisesti väestömäärän mukaan. Esim. jos väestönlisäys olisi 1000 henkeä, paljonko kulut kasvaisivat ja paljonko taas valtionosuudet kasvaisivat. Tarkoitan mm. sitä, että jos peruskoululaisia on 100 enemmän tai vähemmän tulevana vuonna, mikä on vaikutus. Pitäisikö meillä olla joku väestönkasvutavoite per vuosi? On hämärä muistikuva, että joskus sellainen tavoite olisi mainittu jossain...Ja mitä tavoitteen saavuttaminen meiltä edellyttää?

Ensinnäkin meillä on ollut ja on kasvutavoite. 

Yleisesti ottaen kasvusuorat, käyrät tai trendit ovat monenlaiset. Pääsääntönä lienee, että useat palvelut kasvavat hyppäyksittäin aina silloin kun joudutaan uuden yksikön esim. päiväkodin tai koulun perustamiseen. Muutoin lienee lineaarisuus trendinä oikea arvio. Mutta byrokratia on ihmeellistä. Koon kasvaessa tulee hallintoa ja väliportaita lisää ja ne voivat ja kokemuksen mukaan kasvattavat yksikkökustannuksia. Eli on selvityksiä, joissa edullisin kuntakoko olisi 20.00- 40.000 asukkaan  luokassa. Sen ala ja yläpuolella asukasta kohden kustannukset nousevat. Totta kai olosuhteilla, pinta-alalla, väestörakenteella ja muilla sellaisilla on vaikutusta.

Naantalin olosuhteissa asukasluvun kasvu tuhannelle ei aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia, sillä meidän lasten määrät ovat olleet laskussa ja varustuksemme välittäisi lisääntyvät määrät ilma suuria lisäresursseja. Kuten valtionosuuksista olleesta jutusta selvisi, ovat valtion avut asukasmäärään sidoksissa, joten kasvu on lineaarista tietyin painotuksin. Ja toinen juttu on,  että asukkaat tuovat myös kunnallisveroja ja siksi olemmekin todennet, että jos Naantalissa olisi 1.000 asukasta enemmän, olisi meidän alijäämäongelmasta ratkaisut ainakin toinen puoli. Kasvun loppu on ollut meidän suurin itse aiheutettu ongelma.  Vastuussa on ollut Kokoomus, jolla kaupunginsuunnittelujaostossa on yksinkertainen enemmistö.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!