Kesän pilvet

KesC3A4nkirkashuomen20140720.jpg

On kesän kirkas huomen
ja suvi-sunnuntai.
Ei liiku lehti tuomen,
On lintunenkin vait.

Paitsi, että palokärki tuolla vastarannalla rummuttaa. Laulun – runon sanomasta ja palokärjen päälaesta tulikin mieleen Jacke Södermanin legendaarinen lausahdus , ettei auringonlasku ole kunnallisjärjestön luomus. Hän ei muistelmiensa mukaan tarkoittanut Turun vaan Kokkolan kunnalisjärjestöä.

Viisaat väittävät, että lomalla ollaan erossa tavanomaisista asioista. Kohdallani se on tarkoittanut, että olen ollut kommentoimatta tapahtumia ja niiden seuraaminenkin on ollut satunnaista.
Aika on kulunut askareissa ja ympärillä olevan vilinän ja sitä seuranneen hiljaisuuden seuraamisessa.

Naantalin Birgitan yöt ja monet muut kulttuurin muodot ovat varmaankin onnistuneet, kun ilmoja on pidellyt. Naantalin rannan terassitkaan eivät näillä keleillä tarvitse paikallista kulutuskysyntää, joten hyvillä mielin sitä ollaan täällä järvimaisemissa. Erilainen ympäristö ei ole pahasta elämäntapa naantalilaisellekaan.

Sulkavalla

Viikko sitten soudettiin. Taisimme Vänttisen Rauskin kanssa olla 5.200 soutajan joukossa harvinainen harrastelijapari, nimittäin vuorosoutajien määrä on laskenut, joten sijoituksemme on parantunt olimme kuudensia emmekä 33. kuten 60 sarjassa aloittaesamme.Loppupäästä laskien olemme edelleen kirkaassa kärjessä.

2000-luvun alkuvuosien huippulukemista yli 10.000:sta  osanottajamäärä on puolittunut, mutta on nykyisinkin vielä kymmenkertainen aloittamisaikoihini 1970-luvun loppuun verrattuna.
Normaali elämän kulkuun kuuluvat tällaisten tapahtumien nousut ja laskut.

Sulkava ei ole enää pintaliitäjien must. Sulkavan soudut on kesäinen yhdessäolon kuntoilutapahtuma, jossa kirkkoveneet ovat pääroolissa. Yhdessä tekeminen ja hauskan pitäminen on sallittua.

Antti Rinnekin oli  täällä

Edellä kerrotun tapahtuman luonteen vuoksi paikalle ilmestyminen oli äijäpuheenjohtajalta fiksu liike. Antti Rinne oli kannustamassa SDP:n paikallista kirkkovenettä ja siinä ohessa hän tapasi ohikulkijoita. Paikallislehtikin sen noteerasi.

Miten sitten meillä mene? Tarkoitan Antti Rinteen johtamaa SDP:tä. Kiitos kysymystä, kyllä tässä kestämistä on, mutta voisi huonomminkin olla. Palaan näihin näkymiin kirjoituksia palstalla, kunhan ehdin.

Antti Rinne näytti selviytyneen
EU:n finanssiministerien tulikasteestaan vähintäänkin kohtuullisesti. Ei katastrofeja, sekään ei ole uutta. Niinhän Jutallekin kävi; ennakko-oletukset eivät lupailleet hyvää, mutta ei aikaakaan, kun hänestä tuli jo kovan luokan täti tiukka ihan juuri niin kuin ministeriön virkamiehet tahtoivat.
Julkisuuden ihmeellinen maailma on  kummallinen. Voihan siihen vaikutta, mutta kyllä se on paljolti onnenkin kauppaa.

Eli kyllä tämä tästä, kunhan Antti muistaa, ettei pidä liikaa kumarrella kuvia ja vielä vähemmän uskoa seireenien lauluja. Solidaarisuuden, taloudellisen kasvun ja työllisyyden ideat on oltava mielessä käytännön ratkaisuja tehtäessä.

Nyt enteellisesti itäisellä taivaalla on pelottavan näköisiä pilviä.


Suomen on tunnistettava paikkansa ja vastuunsa.

Olen lueskellut Martti Ahtisaaresta ja Winston Churchillistä kertovia kirjoja.
Britit epäröivät suhtautumisessa Saksaan ja sen aikomuksiin ja vielä keväällä 1940 siellä oli erillisrauhaan pyrkiviä. Aivan erityisesti yläluokassa oli paljon Hitler-myönteisyyttä. Taustalla oli omaan privilegion suojelu hyvin itsekkäistä lähtökohdista.

Samaa henkeä on Suomessa.
Yksittäinen intressi ja varsinkin business-näkökohtien valvonta tahtoo unohtaa suuren kokonaisuuden. Martti Ahtisaarta on tunnustettu konfliktien asiantuntija, jonka puheesta puuttuu koukeroisuus. Se on selvää puhetta ja lainaan tähän hänestä kertovaa vuonna 2011 ilmestynyttä kirjaa: Martti Ahtisaaren tarina: Matkalla.

  • Ahtisaari toteaa omasta puolestaan, että Venäjällä on loistavia, osaavia ihmisiä. "Kohtelen heitä aivan samalla tavalla kuin muitakin. Suren vain sitä, ettei venäjä kansakuntana kykene muuttumaan riittävän nopeasti, monipuolistaman talouttaan ja rakentamaan toimivaa oikeusvaltiota. Tuntuu siltä, että korkea öljyn hinta ei ole rohkaissut tarvittaviin muutoksiin".
  • "Tämän päivän maailmassa EU:n ja Yhdysvaltain toiveena olisi normaali yhteistyö demokraattisen ja ja toimivan oikeusvalttiota kunnioittavan Venäjän kanssa. Ei kukaan halua Venäjän kanssa konfrontaatiota."
  • Tämän sanominen ei Ahtisaaren mielestä tarkoita Yhdysvaltojen ihannointia tai kannanottoa sen puolesta, ”sillä tyhmyyksiä tehdään myös läntisissä demokratioissa".
  • ”Demokratiassa huonoista johtajista päästään kuitenkin eroon. Eikä demokratiaa ole kuin yhdenlaista, joko sitä on tai sitä ei ole. Mitään puolivälin demokratiaa ei ole olemassa", Ahtisaari sanoo.

Kirja oli kirjoitettu jo vuonna 2011 paljon ennen Ukrainan tapahtumia:Krimin valloitusta ja siviilikoneen pudotusta. Ahtisaarta kannattaisi kuunnella.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!