Kerrosfobia ja hissittömyys

2Kaivokatu+6+50+v+20121012.jpg

Naantalin kaupunkirakenteen keskustelun laineet käyvät korkeina. Sain soiton arvostetuilta vanhan kaupungin asukkaalta, joka ei ole ollut huolissaan niinkään talojen korkeudesta, kuin niiden hissittömyydestä. Hän on kohdannut hissin   rakentamisen  vastustusta ja tietää, että asia on ollut vaikea  lähes joka kohteessa.

  •  "On sellaisia rikkaita saarelaisisäntiä ja heidän perillisiään (nimenkin hän mainitsi) vuokraisäntiä, jotka kokevat sen pelkäksi kustannukseksi, josta tuotot eivät lisäänny.  Ja sitten on vanhempia ihmisiä, jotka pelkäävät, etteivät rahat riitä ja perintö pienene. Sitten on se porukka, joka pelkää, että joku toinen hyötyy enemmän kuin minä ja sehän se vasta paha juttu on."

Ohessa on kuva Kaivokatu 6. (Jottei väärä puuta haukuttaisi, paljastan, ettei soittajan ole tästä talosta.

Mutta talo on merkittävä. Se on  Naantalin kantakaupungin  siis joidenkin mielestä vanhan kaupungin ensimmäinen kerrostalo. Sen rakensi Åbo Akademin säätiöltä ostetulle tontille Armas Puolimatkan yhtiö. Rakennus on niin monen ympäristöihmisen rakastama kolmikerroksinen ympäristöön sopiva. Mutta kolmikerroksisuus ei ole ollut ihmisen mittakaavan, vaan kovin raadollisen liiketaloudellisen harkinnan tulosta. Siis silloinen vuosisadan vaihteen jälkeen laadittu asemakaava eikä rakennusjärjestys ollutkaan ohjaavia , kylmät kalkyylit olivat ohjaamassa päätöksentekoa, jossa kaupungilla ei ollut roolia. Pitkään oli myös niin, että nelikerroksinen talo edellytti hissiä ja se olisi ollut kallis ja nostanut myyntihintaa tai pidentänyt voittoa. Siksi Naantalin kantakaupungin talot ovat niin inhimillisiä kolmikerroksisia tai jopa matalampia.

Paljon on keskusteltu asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden puutteesta. Pikku Naantalin ja suuremmankin alkuaikoina lähtökohta oli, että tontin omistajia kuullaan. Naantalin kiinteistöyhdistys, joka elää edelleen, oli merkittävä edun valvoja. Sen keskeinen vaatimus oli kaikille tonteille sama tehokkuus - muistaakseni se oli vähintään  0.7 eli kerrosalaa 0,7 kertaa tontin pinta-ala. Se oli hankala asia vanhan kaupungin kaavoittamisessa. Vasta 1970-luvulla yleisemmät ympäristönäkökohdat, jota myös sosialismiksi haukuttiin,  saivat sijaa ajattelussa. Käytännössä käänteentekevää oli , että kaavaesitykset katuineen olivat niin hurjat muutamien tontinomistaja-aktiivien kohdalla. Naantali sai sitten säilyttävän Vanhan kaupungin kaavan ja liikennekin pikkuhiljaa poliisin vastustuksesta huolimatta rajoitettiin ensin liikennemerkeillä, sitten kaavalla ja myöhemmin pihakatumerkinnöillä nykyiseen ilmeisen hyväksyttävään muotoon.

Naantalin Tullin seutu ei ole ollut koskaan mikään keskiaikainen ei edes ennen sotia siellä ollut Jurikaan mitään rakennus- tai ympäristönäkökulmista arvokasta. Niinpä aluetta on rakennettu lähinnä kaupallisilla perusteilla ja suurin piirtein samoilla ideoilla kuin Kaivokatu 6.
Presidentinkadun vuokra ja kunnalliset aravatalot, jotka rakennettiin asuntopulan helpottamiseksi heti maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen 1960-luvun puolessa välissä Siellä sama kolmen kerroksen  linja jatkui.

Tämä on lyhyt perustelu Naantalin  kolmikerroksisuuden kaupunkikuvalle. Naantalin ensimmäinen aravatalo  Kreivinkatu 1 on rakennettu 1950-luvun alussa jo ennen hiisisäännöksiä ja siksi on kerroksia yli kolmen. tarkoitan täällä kertomuksella, että kolmikerroksisuus ja kerrokset ylipäätänsä ovat olleet käytännön sanelemia ja useasti rakentajien intressin mukaan toteutettuja. Näin kävi myös uusimpien  Rautatieaseman talojen kohdalle. Niistä tuli nelikerroksisia siksi, että korkeammat talot olisivat vaatineen maanalaista kerrospysäköintiä, joka olisi ollut liiketaloudellisesti kannattamattomampaa kuin neljä kerrosta ja maanpäällinen pysäköinti.

Nyt Naantalissa on juututtu tähän kerroskysymykseen. Taustalla voivat olla nykyiset  naapuritalojen asukkaat näkymien menetyksen pelossa tai kateudesta. Tai sitten on sellaisia asukkaita, jotka ovat saaneet herätyksen tai haluavat olla esillä. Vahinkoa on tehty ja tehdään, jos jääräpäisesti pitäydytään todentamiskelvottomissa tai kaupungille huonosti tuottavissa malleissa. Naantali tarvitsee asukkaita ja liittymis- ym. maksuja. Suunnittelemin on hauskaa, mutta kallista leikkiä. Enkä tarkoita suunnittelukustannuksia pelkästään vaan  niiden suunnitelmien seurausten vuoksi. Ja lopuksi totean vielä, että mitään historiallisesti arvokasta ei menetetä Tullin nurkilla eivätkä kerrokset tee taloista huonoja tai hyviä. Kysymys on toteutuksesta kiinni. Pidetään mielessä reaalimaailma ja muistetaan, että riittävän suuri rakennusoikeus voi viedä pysäköinnin kannattavasti maan alle ja se jos mikä on ympäristön ja käyttäjien kannalta arvokas asia.

Palaan vielä soittajaan ideaan. Hän ehdotti, että nykyisille kolmikerroksisille taloille olisi annettava mahdollisuus hissien rakentamisen yhteydessä tehdä ainakin yksi kerros lisää. Näin voitaisiin hissien kustannukset hoitaa ja päästäisiin vahvempien asukkaiden kotonaan asumisen suurimmasta esteestä. Samoin saisimme lisäasukkaita ilman, että joutuisimme rakentamaan kallis kunnallistekniikka. Tällaista harrastetaan monilla paikkakunnilla ja monet ovat olleet tyyntyväisiä. Ei tyhmä ajatus.
mr

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!