Kannattaisiko matkia Ruotsia?

RuotsinjaSuomentyC3B6ttC3B6myys20130203.JPG

Kuka matkii ja ketä? on Anssi Miettiseen  artikkeli 3.2.2013 HS, jonka ingressi kuuluu   

Suomessa vaaditaan nyt, että meidän pitäisi ottaa mallia Ruotsin talouspolitiikasta. Monessa asiassa Ruotsi kuitenkin peesaa meitä.

Miettinen muistuttaa, että
Juhana Vartiainenja monet muut esittävät, että tulis ottaa mallia Ruotista. Ruotsin demaripuheenjohtaja  Stefan Löfven varoittaa ja viittaa työttömyyteen. Se on (8.1 %) Suomeakin (7.9 %) suurempaa. Kirjoitukseen on liitetty Eurostatin työllisyyskäyrästö, joka paljastaa yllättäviä muitakin asioita.
Mm:ssa sen, että työllisyyden kannalta Euron alkuvuodet olivat Suomelle suotuista ja päin vastoin Ruotsille vaikeammat. Täm’ä huomio on omani, eikä se kuulunut jutun aihepiiriin sinänsä.

Sen sijaan jutussa todetaan, että  Ruotsin työllisyysaste on 74, Suomen 69 prosenttia. Jos meillä oltaisiin samalla tasolla, olisi meillä 200.000 työässäkäyvää enemmän, voisimme unohtaa kestävyysvajeet.
Siitä, mistä sitten tämä suuri ero johtuu, annetaan jutussa selvitystä, joka hämmentää monia ja lopuksi vielä kysytään kummia.

  • "Ruot­sin työ­suh­de­tur­va­lain­sää­dän­tö on eri­lai­nen kuin meil­lä. Siel­lä pit­kä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä ei saa ir­ti­sa­noa lain­kaan, jol­loin iäk­käis­tä ei pääs­tä eroon", sa­noo työ­elä­ke­yh­tiö Il­ma­ri­sen ta­lous­joh­ta­ja Jaak­ko Kian­der.

  • Kian­de­rin mu­kaan toi­nen ai­van kes­kei­nen syy Ruot­sin pa­rem­mal­le työl­li­syy­del­le on, et­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­lee Ruot­sis­sa pal­jon enem­män vä­keä, myös suh­teel­li­ses­ti. Suur­ta jul­kis­ta sek­to­ria on pi­det­ty yl­lä an­ka­ram­mal­la ve­ro­tuk­sel­la ja Suo­mea laa­jem­mal­la ve­ro­poh­jal­la. Näis­tä asiois­ta Ruot­sin pe­rään kuo­laa­vat eko­no­mis­tit ei­vät ole juu­ri pu­hu­neet.

  • Ku­ka oi­keas­taan mat­kii ja ke­tä? Mo­net Rein­feld­tin hal­li­tuk­sen uu­dis­tuk­sis­ta on teh­ty meil­lä jo aiem­min.
    "Ruot­si on seu­ran­nut Suo­men mal­lia: ke­ven­tä­nyt ve­ro­tus­ta an­sio­tu­lo­vä­hen­nyk­sel­lä, luo­nut ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja lei­kan­nut jul­ki­sia me­no­ja. Seu­rauk­set ovat sa­man­lai­sia kuin Suo­mes­sa. Työt­tö­myys on kas­va­nut", eko­no­mis­ti Jaak­ko Kian­der sa­noo.

  • Jos Suo­mi to­sis­saan ha­luai­si sa­man työl­li­syys­as­teen kuin Ruot­sil­la, oli­si teh­tä­vä iso­ja pää­tök­siä. Vir­ka­iäl­tään van­him­mat sai­si­vat ai­na pi­tää työ­paik­kan­sa. Elä­ke­ikää pi­täi­si nos­taa ja löy­tää osa-ai­ka­työ­tä esi­mer­kik­si ko­tiäi­deil­le. Ja en­nen muu­ta pi­täi­si pal­ka­ta run­saas­ti vä­keä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le.

    Mut­ta tä­hän meil­lä ei tai­da ol­la va­raa. Suo­mi ei ole Ruot­si. Vaan on­ko Ruot­si koh­ta Suo­mi?

Kannattaa aina yrittää käyttää parhaita tiedossa olevia keinoja. Apinoiminen voi olla viisasta tai sitten ei. Johtopäätösten tekemisessä pitää olla varovainen ei ainakaan liian suoraviivainen..

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!