Kaikkien panosta tarvitaan pakolaiskriisin hoitamisessa

SaariselC3A4nmC3A4nty20151123.jpg

Helsingin Sanomat 29.11.2015

Suomeen on tullut viime kuukausien aikana enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Suomi ja muut Euroopan maat eivät ole osanneet eivätkä voineet ennakolta varautua turvapaikanhakijoiden suureen määrään. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi myös suomalaisten keskuudessa hämmennystä, jopa pelkoa.

Pakolaisuuden syyt ovat sodissa ja kriiseissä. Pitkään jatkuneet väkivalta, terrori ja sota muun muassa Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa ovat ajaneet ihmiset pakenemaan kodeistaan. Eurooppaan tulee valtavasti pakolaisia, mutta vielä moninkertaisesti enemmän heitä on kriisialueilla ja kriisimaiden ympärillä.

Suomi toimii kansainvälisesti sen puolesta, että sotia ja kriisejä saataisiin soviteltua, jotta ihmiset eivät joudu pakenemaan kodeistaan ja kotimaistaan. Mutta samaan aikaan meidän on pystyttävä reagoimaan pakolaisiin, jotka ovat tulleet Eurooppaan ja Suomeen.

Suomeen on jouduttu perustamaan pikavauhdilla uusia vastaanottokeskuksia. Niiden perustaminen on herättänyt vastustusta ja pelkoakin monilla paikkakunnilla.

Vastaanottokeskusten ympäristössä häiriöt ja väkivalta ovat lisääntyneet. Niihin ovat syyllistyneet sekä kantaväestö että turvapaikanhakijat.

Kaikkien pitää noudattaa Suomen lainsäädäntöä. Laki on sama kaikille. Suomessa järjestyksenpito ja rikosten selvittäminen kuuluu poliisille. Oikeuslaitoksen tehtävä on tuomita rikoksiin syyllistyneet.

Joidenkin kantaväestöön kuuluvien vastaanottokeskuksiin kohdistamat väkivaltaiset iskut ovat vakavia rikoksia. Myös joidenkin turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen erittäin vakaviin rikoksiin.

Rikokset ovat yhtä lailla tuomittavia, ovat ne sitten kantaväestön tai turvapaikanhakijoiden tekemiä. Rikokset tutkitaan ja syylliset saatetaan oikeuden eteen tuomittaviksi riippumatta taustasta.

On tärkeää, ettei kokonaisia ihmisryhmiä leimata tai syyllistetä siitä, että vakavia, vastenmielisiä ja täysin tuomittavia rikoksia ovat tehneet jotkut yksilöt. Vastakkainasettelua väestöryhmien välillä ei pidä lietsoa. Myös sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa on pyrittävä ihmisiä ja oikeaa tietoa kunnioittavaan keskusteluun.

Me suomalaiset olemme maltin ja tolkun kansaa. Me olemme aina muistaneet kunnioittaa lakia ja oikeutta, yhdenvertaisena kaikille. Muistetaan se nytkin.

Vain osa turvapaikanhakijoista tulee saamaan turvapaikan Suomesta. Puhutaan joka tapauksessa suuresta joukosta ihmisiä. Tarvitsemme siis pitkäjänteistä työtä, jotta Suomeen asumaan jäävät pakolaiset saisivat mahdollisimman nopeasti koulutusta ja pääsisivät mukaan työelämään.

Suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri haaste onnistua kotouttamaan uudet ihmiset osaksi yhteiskuntaa. Kielen, kulttuurin ja tapojen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää. Tässä työssä tarvitsemme jokaista suomalaista mukaan. Ilmapiirillä on suuri merkitys.

Maassamme on aina asunut ihmisiä, joilla on juuria eri maissa. Myös maahanmuuttajat rakentavat Suomea. Kysymys on joka tapauksessa vuosien työstä, johon tarvitaan jokaisen puolueen yhteistä panosta.

Juha Sipilä, puheenjohtaja (kesk)

Timo Soini, puheenjohtaja (ps)

Alexander Stubb, puheenjohtaja (kok)

Antti Rinne, puheenjohtaja (sd)

Ville Niinistö, puheenjohtaja (vihr)

Paavo Arhinmäki, puheenjohtaja (vas)

Carl Haglund, puheenjohtaja (r)

Sari Essayah, puheenjohtaja (kd)

Kaamokseen kajoa

Viimeiset auringonsäteet osuivat ikimäntyyn kaamosta lähestyvässä Lapissa. Siinä oli toivonpilkahdusta. Auringon punertama puu sopii kuvaamaan puoluejohtajien yhteisen kannanoton vaikutelmaa.
Se tuli yllättäen ja tilaamatta, mutta todella tarpeeseen. Pystyvätkö suomalaiset ymmärtämään, mitä vaatii meiltä maa ja maailma. Meidän on hoidettava oma osuutemme lainkuuliaisesti ja yhteisvastuullisesti.
Ei laaksoa ei kukkulaa ei edes Armonlaaksoa, jossa ei panostettaisi pakolaiskriisin hoitamiseen.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!