Juhannus:100 vuotias Suomen lippu ja uusi lippulaulu

Suomenlippu20120622jpg.jpg

Suomi julistettiin itsenäiseksi 6.12.1917. Tuolloin nostettiin senaatintalon, valtioneuvostonlinnan lipputankoon leijonalippu. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, jonka keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeavalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen. Lippu saikin muutaman kuukauden aikana 1917-1918 lähes valtiolipun aseman.

Keväällä 1918 lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa ja erilaisten vaiheiden jälkeen perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin 27.5.1918 ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta, jonka luonnoksen olivat laatineet taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkainen.

Kuten historiasta tiedämme, päätöksen toukokuussa 1918 teki niin sanottu tynkäeduskunta, jonka mielialoihin vasta päättynyt kansallissota ei voinut olla vaikuttamatta. Suhtautuminen lippuun ei täten saanut parasta mahdollista yhdistävää lähtökohtaa.

Vuonna 1934 nimettiin Juhannus liputuspäiväksi. Itsestään selvää ei juhannuksen valinta tuohon tarkoitukseen ollut. Vuonna 1926 hankeen puuhamies haastatteli yhdeksää vaikutusvaltaista suomalaista: Äänin yksi vastaan kahdeksan lopputulokseksi tuli Juhannus. Suurin osa halusi jotain kansallisen historian merkkipäivää, vain yksi oli Juhannuksen kannalla. Hän oli joukon ainoa nainen kirjailija Maila Talvio, joka perusteli ehdotustaan seuraavasti:

"Lippupäiväämme ehkei pitäisi sitoa poliittisten tapahtumien yhteyteen, jotta kaikki kansalaiset voisivat sitä viettää. Ehdottaisin juhannuspäivää, johon liittyy enimmän valoa. Sinä päivänä ovat siirtolaistemmekin ajatukset vanhassa isänmaassa."

Ja niinpä jo seuraavana vuonna Itsenäisyyden liitto julisti:

" Tarkoituksena on koota kaikki kansalaispiirit yksimielisesti isänmaan puolueettoman vertauskuvan siniristilipun juurelle".

Suomen lipun päiväksi Juhannus nimettiin  vuonna 1954.  Juhannus on lyönyt itsensä läpi suomalaisten yhtenä arvokkaana yhteisyyden juhlana.
Tänä vuonna juhlitaan siniristilipun 100 vuotista historiaa.

Naantalin lipun nostoperinne

Vuodesta 1959 alkaen on Naantalissa nostettu siniristilippu Kirkkopuiston salkoon juhlallisesti klo 18. Lipunnostoon on liittynyt juhannuspuhe.


Uusi lippulaulu

Viime vuonna Ylioppilaskunnan Laulajat järjesti uuden lippulaulun kilpailun, jonka sanat on maskulaisen Päivi Jalon.

Uusi lippulaulu

Näin järjestäjät kertovat kilpailusta ja sen tuloksesta:

Ylioppilaskunnan Laulajat kunnioittaa juhlavuotta viettävää Suomea sävellys- ja sanoituskilpailulla, jossa etsitään satavuotiaan Suomen lipulle uutta laulua perinteikkään Siniristilippumme-laulun rinnalle. Kilpailun tuomareina toimivat presidentti Tarja Halonen, kapellimestari Osmo Vänskä, kirjailija Kjell Westö sekä YL:n taiteellinen johtaja Pasi Hyökki.

YL vastaanotti toukokuun loppuun mennessä yli 70 kilpailutyötä. Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Voittajaksi valikoitui Tuomo Tiitisen säveltämä ja Päivi Jalon sanoittama teos Sinivalkoisen lippumme alla. YL ja Tapiolan kuoro ensiesittivät uuden laulun 26.8. Suomen luonnon päivänä Haltiassa. Suomi on maailman ensimmäinen valtio, joka viettää liputuspäivää luontonsa kunniaksi.

”Kilpailun tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, mitä siniristilippu merkitsee vuonna 2017 ja miten kunnioittaa satavuotiaan Suomen lippua aikaan sopivalla tavalla. Haemme siis yksiäänistä laulua, jonka sävelin ja sanoin jokainen voisi ylpeänä kohottaa Suomen lipun sekä kunnioittaa ainutlaatuista luontoamme ja tasa-arvoista yhteiskuntaamme”, YL:n taiteellinen johtaja Pasi Hyökki sanoo.

On siis hienoa, että myös uutta Suomen lippuun liittyvää on saatu kansallisen kulttuurin kirjoa laajentamaan.

Vuonna 2005 juhannuspuheessani  totesin:

Uskallankin väittää, että siniristilippu sopii suomalaisen hiljaiseen, mutta herkkään sielunmaisemaan vaakunoita ja ruusukkeita paremmin. Olen varma, että siniristilipun rauhallinen salkoon nousu on meidän nykysuomalaisten mielissä aina myös kunnianosoitus puolustustaisteluissa kaatuneille ja vielä joukoissamme oleville sotaveteraaneille.

Juhannuksen valinta historian kiisteltyjen päivien sijasta oli kaukokatseista isänmaallisuutta.  Juhannuksena värittää kotomaamme pitkän päivä ja luonnon lempeys on kaikille suomalaisille tarjolla.  Siksi osoitamme kiitollisuutta näille viisaille lippupäätöksen tekijöille. Eleillä ja tunnelmalla on kansakuntien kohtaloissa erityisesti yhtenäisyyden rakentamisessa huomattava merkityksensä.

Tässä mielessä  kannattaa hetkeksi pysähtyä kunnioittamaan perinteitä. Samalla on aihetta rohkeasti, mutta yhteisyyttä korostaen nostaa esille uusia avauksia kuten YL on tehnyt.

MR

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!