Jacke ja Ulpu

Näihin talven taittumisen aikoihin sattuu kahden merkittävän sosialidemokraatin syntymäpäivät Jakob Söderman 80 v ja Ulpu Iivari 70 v. Omaperäisiä erityistapauksia silläkin tavalla, että toveruuden lisäksi liitän heihin ystävyyden. Se vahvistui Euroopan Parlamentin aloitusaikojen yhteisiin kokemuksiin; saimme Ulpun kanssa olla tukemassa Jacken valintaa Euroopan Unionin  ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi.

Ylevä ymmärtäjä Jacke

Jackesta tehdyssä kirjan esittelyssä sanotaan:

”Monet muistavat hänet jo kuohuvalta 1960-luvulta. Hän kuului siihen nuoreen radikaaliin älymystöjoukkoon, joka halusi puolustaa vähemmistöjä, ihmisoikeuksia ja yhtäläistä oikeusturvaa kaikille kansalisille.”

Henkilökohtaisesti tutustuin Jackeen Ilkka Paunion välityksellä. Hän kertoi, että nyt on mahdollisuus saada ruotsinkielisten ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ministerinäkin olut sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Jacob Söderman keräämään puolueelle ääniä.  Mutta hän tarvitsee tukea myös muualta.

Naantalissa oltiin tyytyväisiä Esko Niskaseen ja nuoremmat tukivat Pertti Paasiota. Totesimme kuitenkin, että miksei akateemista kaveria voi tukea, jotta saadaan kannatusta perinteisten rajojen ulkopuolelta. Ja niin sitten kävi, että Jacke nousi eduskuntaan Sylvi Siltasen lähdettyä maaherraksi.

Monen ajankierron jälkeen jonkinlaiseksi loppuarvioksi haluan muistaa, että Jacke olisi vuonna 2000 ollut mielestäni sopivin henkilö presidentiksi. Tarja Halosen valinta oli kuitenkin osittain Jacken ansioita. Tarjasta löytyi kansanomaisempi Jacken solidaarisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden edistäjä. Joten kaikki hyvin.
Jacke elää edelleen ajassa ja ymmärtää huippujuristiksi harvinaisen hyvin  ihmisten perimmäisiä ajatuksia, josta loistavan esimerkkinä on hänen Luojaa puolustanut puheenvuoro Kokkolassa:

” Tiedän miten tämä kiista ratkaistaan.”
”Kutsun teidät Turun saaristoon, ja menemme ulkosaaristoon. Aamulla aikaisin herätän heidät ja menemme rantaan. meri on kaunis, aurinko nousee, aallot hiukan liplattavat ja linnut lähtevät lentoon. Sitten kysyn heiltä, kuka tämän on luonut.
”Piirikokous suorastaan jähmettyi paikoilleen. Ääntäkään ei kuulunut. Sitten Söderman jatkoi.
”Kuka tämän on luonut? Sen hyvät toverit tiedämme hyvin, että eivät sitä luoneet nämä kokkolalaiset toverimme ja tuskin se oli Kokkolan kunnallisjärjestökään.
Keskustelu loppui siihen. Aikaa myöten Södermanin lausahduksesta tuli legendaarinen aforismi. Kirja Jackesta

Ulpu uskaltaa

Rohkeiden ratkaisujen ja vaikeiden valintojen tekeminen on Ulpulle ominaista. Hän ei jää tuleen makaamaan, vaan menee ”suon yli niin, että heilahtaa”. Hänen motiivinsa on vakaumus puolustaa liikettä, sosialidemokratiaa. Arvostan Ulpun ”miehekästä” suoraselkäisyyttä.

Mielestäni Ulpu on  voimanpesä, joka on säilyttänyt uskonsa ihmiseen, tovereihinkin, kaikesta huolimatta. Hän on edelleen toimintakykyinen ja tulevaisuuteen suuntautuva. Työn tekeminen - erityisesti kirjoittaminen - on hänelle elämän tapa.

Mutta Ulpu ei unohda toisten kärsimää vääryyttä. Häntä loukkasi syvästi Seinäjoen puoluekokouksen päätös vaihtaa Jutta Urpilainen  Antti Rinteeseen. Näen vieläkin hänen kiivaasti heijaamassa hoidokkilastenkärryjä kokoustilojen taustalla. Ja tämän kokemuksen jälkeen Ulpu on synkistellyt, kunnes nyt näyttää taas ilmestyneen tavanomainen toivon Ulpu, joka puolustaa liberaalia järjestystä ja kehuu Saksan ratkaisua ja taitaa usko, että puolueellakin voi olla tulevaisuutta.

Ulpu on sivistynyt lukutoukka, jonka vahvuuksia seurallisuus. Meitä useimpia vaivaava ahneuden perisynti on auttamisalttiille Ulpulle tuntematon rasite.

Kirjoitin kymmenen vuotta sitten, että tykkään Ulpusta ja niin se on edelleen, vaikka harvemmin ehdimme nauttia yhdessä pöydän antimista.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!