Innovaatio moottori onkin valtio

Gorba1989.JPG

Paljon parjattu innovaatiomoottori on Martin Wolfin kirjareferaatin otsikko

Ingressissä hän kertoo: Briljantti selvitys innovaatioiden taustoista kertoo, että rohkeimmat ja suurimat innovaatioläpimurrot ovat hallitusten tekemiä.

  • Tuotannon asukasta kohti määrää elintason. Innovaatio määrittää tuotannon henkeä kohti. Mutta mikä määrää innovaation?
  • Perinteisen taloustieteen tarjoaa abstrakteja malleja; perinteisen viisauden mukaan, vastaus kuuluu, että yksityinen yrittäjyys. Loistava kirjassaan Mariana Mazzucato, Sussex yliopiston taloustieteen professori, joka on erikoistunut tiede- ja teknologia-asioihin,väittää, että ensimmäinen väite on väärä ja jälkimmäinen epätäydellinen. Kyllä, innovaatioiden syntymisen liittyy rohkea yrittäjyyttä. Mutta kokonaisuus, joka ottaa rohkeimmat riskit ja saavuttaa suurimman läpimurrot ei ole yksityinen sektori, vaan paljon parjattu valtio.
  • Eräs vahvimmista esimerkeistä on tieto- ja viestintätekniikan vallankumous. US National Science Foundationin rahoittama algoritmi johti Googlen hakukoneeseen. Varhainen rahoitus Applelle tuli Yhdysvaltain hallituksen Small Business Innovation Research Programista. Sen lisäksi kaikki teknologia, joka tekee iPhoneista "älykkäitä"ovat myös valtion varoilla kehitetty:Internet, langattomat verkot, GPS(Global positioning system), mikroelektroniikka, kosketusnäyttö ja viimeisimpänä ääniohjatun SIRI henkilökohtainen avustaja." Apple on pannut nämä, loistavasti yhteen. Ja nyt se kerää seitsemän vuosikymmenen aikuiset valtion tukemien innovaatioden hedelmät”.
  • Kirjassa kerrotaan myös, että öljyliuskeen höyrykrakkausmenetelmä on ollut valtion tukema hanke.
  • Tämä kirja on kiistanalainen tutkielma. Mutta se on periaatteessa oikeassa. Valtion roolin väheksyminen innovaation moottorina voi hyvinkin olla hyvinvoinnin pahin uhka, lopettaa Martin Wolf kirja referointinsa.

Kuten Sir Martin Wolf toteaa, tutkimuksesta tullaan olemaan monta mieltä.
Olen muistavinani, että esimerkiksi Björn Wahlroosin käsitys on, ettei teknologia innovaatioilla sinänsä ole suurta merkitystä hyvinvoinnin kehityksessä: Se on omistajien eli rahoista päättäjien allokointi, joka ratkaisee. Se on tuota ultra-ajattelua ja tietenkin oman toiminnan ja siitä saadun ansion puolustelua ensisijaisesti.
Mutta innovaatioiden hyödyntäminen ja niiden markkinoinnissa on varmasti rahan ohjaavalla voimalla merkitystä. Mutta ilman peruskeksintöjä ei tietenkään olisi mitään hyödynnettävää ja on myös selvää, että rahan ansaintalogiikka ei tykkää riskeistä eikä pitkistä takaisinmaksuajoista. Eikä rahan omistajalla ole myöskään yhteisen hyvän intressejä muulloin kuin silloin, kun niistä on itselle hyötyä. Senhän osoittavat kirjankin esimerkit.
Joten yhdistelmänä - innovaation julkinen rahoittaminen/ tekeminen ja sen yksityinen hyödyntämisen salliminen - on hieno yhdistelmä.

Näissä yhteyksissä muistelen meidän ylpeytemme Nokian menestyksen polkua. Sielläkin on käytetty kaikkea muiden siis ulkomaiden kehittämää, tekstiviesti taitaa olla lähes ainoita alaan liittyvä suomalainen keksintö. Mutta ei Nokiaakaan olisi ilman valtion apua pärjännyt ainakaan alkuun. On tarvittu valtion rahoitusta, mutta ehkä vielä tärkeämpää oli käytännön kannalta, että Suomi oli sopivan kokoinen pilottimaa ja Suomen Tele ja muut valtiolliset järjestelmät tekivät käytännön tasoisen kokeilu- ja kehitystoiminnan helpoksi. Mihail Gorbatshovin tiiliskivellä soitto oli hallitusten välistä maailman markkinointia. Kuva elää edelleenkin: Kaikki tämä loi pohjaa maailmalle menolle, jota ehkä tällä pastalla kerrottu englannin valinta kieleksi edesauttoi.

Konsensus Suomi pystyi innovaatioihin eivätkä keskitetyt sopimuksetkaan tappaneet yrittäjyyttä. Näinä aikoina voisi ajatella, että kannattaa yrittää monella tavalla, ei vain yhdellä ainoalla -yksityisellä.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!