ILKKA KANTOLA: Luottamuspulasta kärsii koko yhteiskunta

”Tulee ihan Jussi Järventausta ikävä”, totesi muutama tuttavani, kun poistuimme Suomen Yrittäjien tilaisuudesta Finlandiatalolta eilen. Tilaisuus oli päättynyt Yrittäjien nykyisen toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen puheenvuoroon. Pentikäisen unelmana tuntuu olevan työelämä, jossa ammattiliitoilla ei ole mitään roolia ja jossa työelämän pelisäännöt ovat tyystin toisenlaiset kuin tänään. Jossa irtisanominen on helppoa ja työehdoista sovitaan paikallisesti. Erityisen loukkaantunut Pentikäinen on siitä, että järjestäytymättömiä työnantajia kohdellaan lainsäädännössä toisella tavalla kuin järjestäytyneitä. Jussi Järventauksen herrasmiesmäinen kyky ja halu pitää yllä rakentavaa keskustelua eri suuntiin näyttää olevan nyt muisto vain.

Tilaisuudessa oli keskustelemassa lisäksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Kysyttiin myös hallituksen aikomuksesta tuoda eduskuntaan esitys alle 20 työntekijän yrityksissä irtisanomisen helpottamisesta. Lintilä ei paljon halunnut asiasta lausua, kun prosessi on kesken. Kuitenkin totesi, ettei hallitus aio taipua ay-liikkeen painostustoimien edessä ja eikä vedä pois lakiesitystä. Yrittäjien täyttämässä salissa tuo kannanotto sai raikuvat aplodit. Tuntui pahalta omassa sisimmässä.

SAK:n julkisuuteen tuoma, aloitteen vastustamiseen liittyvä kampanjakuva herätti pahennusta ja sai yrittäjät loukkaantumaan. Vastakkainasettelu ay-liikkeen ja yrittäjien välillä kiristyi. Monen mieleen tuli, kun somekeskustelua katsoi, taannoinen SAK:n suunnittelema vaalimainos vuodelta 2007, jossa näyttelijä Oiva Lohtander heitteli ruokaa. Tuo mainoshan ei koskaan päätynyt varsinaiseen käyttöön vaan vedettiin pois. Niin kävi tälläkin kertaa SAK:n kampanjointikuvan kanssa. Ennen iltaa se oli vedetty pois käytöstä. Ajattelen että niin oli hyvä tehdä. Ammattiliittojen ja keskusjärjestön vaikutusvalta perustuu luotettavuuteen ja asiallisuuteen, ei epäuskottavaan, ristiriitoja kärjistävään retoriikkaan. Toisaalta ymmärrän SAK:ta, kun hallitus on toistuvilla heikennyksillä palkansaajien asemaan murentanut luottamusta.

On ikävää, että yrittäjien ja ay-liikkkeen suhde on näin pahassa kriisissä. Yrittäjillä on ylileveä käsitys omasta asemastaan yhteiskunnassa. Toistavat toisilleen ajatusta, että Suomi lepää yksinomaan yrittäjien varassa. Ei se tietenkään noin ole. Ilman työntekijöitä, palkansaajia, yritykset eivät kykenisi toimintaa pyörittämään. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Tuttavani yliopistomaailmasta kertoi vuosia sitten olleensa yrittäjien laivaseminaarissa. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi oli jäänyt, että yrittäjien suurin ongelma ovat työntekijät. Siksi moni jää yksinyrittäjäksi. Pidetään yllä puhetta siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjän suurin riski. Riski on todellisuudessa siinä, että henkilö ryhtyy työnantajaksi vaikka ei ole selvillä siitä, mitä työnantajaksi ryhtyminen tarkoittaa. Tutulla nuorella aikuisella on kokemus siitä, millainen riski on mennä töihin yritykseen, jossa ei ole minkäänlaista työnantajaosaamista. Jos siitä huomauttaa, ei työsuhdetta jatketa.

Juuri tulleen tiedon mukaan (www.uusisuomi.fi) Varusteleka kaupan perustaja Valtteri Lindholm näkee asian toisin. Hän kertoo toisten yrittäjien varoittaneen palkkaamasta ketään. Lindholmin mielestä kaivattaisiin pikemminkin ohjeita siihen, että yrittäjän kannattaa mahdollisimman pian palkata ihmisiä avukseen. Hänen mielestään monilla yrittäjillä on ihan väärä asenne työllistämiseen ja harhaluuloja irtisanomisen suhteen. Hallituksen irtisanomislakia Lindholm pitää harhalaukauksena, jonka vaikutukset ovat epäselviä ja joka aiheuttaa vain tarpeetonta riitelyä.

Monilla yrittäjillä on epäselvä käsitys siitä, miten irtisanominen on mahdollista ja mitä työntekijän palkkaaminen merkitsee. Suomen Yrittäjien tulisi keskittyä pk-yrittäjien kouluttamiseen työnantajayrittäjämäiseen ajatteluun ja osaamiseen sen sijaan, että se ajaa niiden asiaa, jotka unelmoivat villistä lännestä työmarkkinoilla. Ennen työehtojen heikentämisiä kannattaisi perehtyä nykyisiin säädöksiin, jotka kohtelevat kaikkia yrittäjiä samalla tavalla. Kilpailun kannalta on olennaista, että säännöt ovat reiluja ja kaikille samat.

Työsuhteen ehtoja koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on syytä alusta lähtien ottaa palkansaajien edustus mukaan valmisteluun ja rakentaa keskinäistä luottamusta. Kehittämiskohteita on työstettävä niin kauan, että löytyy yhteinen näkemys siitä, mitä molempien osapuolten edut voidaan sovittaa yhteen. Nyt on iso vaara, että hallituksen taipuminen Suomen Yrittäjien vaatimusten edessä johtaa seurauksiin, jotka ovat epämieluisia sekä ammattiliitoille että elinkeinoelämän keskusliitolle. Luottamuspulasta syntyvät tappiot tulevat lopulta suomalaisten maksettaviksi.

Ilkka Kantola: Eduskuntaterveiset

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!