Hybridijuhannus 2016

KV pj Mikko Rönnholmin juhannuspuhe 2016

Hybridi on päivän termi.

Autoista useimpien tuntema ilmaisu on muuallakin käytössä. Tämä Brexit kansanäänestys oli hybridivaalinta. Äänestettiin eliittiä vastaan ja aiheutetaan äänestäjille itselle ja 500 miljoonalle muulle kansaliselle suurta epävarmuutta. Laukaustakaan ei ammuttu, mutta aikaansaatiin juhannuspommi.
Mutta ei maailma pysähdy, vaikka kulku taitaa vaikeutua.

Kansalliset symbolit.

Suomessa on käyty taas kerran tänä vuonna keskustelua kansallislaulustamme. On ehdotettu, että Maamme laulu korvattaisiin V.A. Koskenniemen sanoittamalla Sibeliuksen Finlandia hymnillä. Perusteluna on suomalaisuus, suomenkielisyys ja vaikuttavuus. Tähän keskusteluun voisi liittää myös juuri lauletun Siniristilippumme sopivuuden oman aikamme olosuhteisiin.

Lyhyt historian kertaus KVG menetelmällä kertaus eli Wikipedia lainaten kertoo, että

Maamme (ruots. Vårt land) on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius. Runeberg kirjoitti sen eräänlaisena vastavallankumouksellisena runona kevätkesällä 1846 tunnelmissa. Paciuksen sävellys sai ensiesityksensä ylioppilaiden Floranpäivän juhlissa 1848. . Kansallislaulun asemaan laulu nousi, kun se sai suomenkieliset sanat nimellä Maamme.

Finlandia, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävelruno. Laulettuna esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi yli neljäkymmentä vuotta alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen.

Kansallisia symboleihin kuuluva juuri laulettu Siniristilippumme on V. A. Koskenniemen sanoittama ja Yrjö Kilpisen säveltämä juhlallinen lippulaulu Suomen lipulle. Lippulaulu lauletaan yleensä lipunnoston yhteydessä erityisesti juhannuksena ja itsenäisyyspäivänä.Koskenniemi sanoitti laulun vuoden 1918 toukokuun lippumuutoksen jälkeen. Koskenniemen lippulaulurunojen sanoma on sotaisa.

Jokainen teos on aikansa tuote. Maamme laulu on kansallisen heräämisen aikainen. Vähän myöhäisempi Finlandiakin palveli sävellyksenä samaa päämäärää, mutta talvisodan jälkeen sanoitettu Finlandia vie meidät Suomen kunniakkaan puolustustaistelun tunnelmiin. Sotaisaksi luonnehdittu lippulaulu on luotu kansallisia ristiriitoja aiheuttaneen vapaussota - kansalaissodan loppuhetkillä. Arvelen kuitenkin, että sen sanoma nykykuulijalle viittaa paremmin toisen maailman sodan aikaisiin Suomen selviytymistaisteluihin.

Oman käsitykseni mukaan on tarpeetonta viisastella saati kiistellä symboleiksi muodostuneiden kansallisten laulujen parmmuudesta. Maamme laulu on paikkansa ansainnut eikä Finlandian arvo vähene vaikkei se olekaan kansallislaulun asemassa, Sinisristilippumme on tänään kansallisen yhtenäisyyden symboli eikä sen ristiriitojen aikainen synty estä kaikkia suomalaisia sitä laulamasta.
Menneisyyden hallintaan kuuluu myös erilaisuuksien ymmärtäminen. Tärkeintä on yhtenäisyyden vaaliminen ja juhlahetkinä meillä on oikeus tuntea mieltä kohottavaa musiikkia.
Yksinkertaisesti voi asian ilmaista rymättyläläisittäin: Anta olla vanhallas vaa.

Hyvät vieraat ja naantalilaiset

Naantali suuria hetkiä on kesävieraittemme ykkösen Tasavallan presidentin vastaanottaminen. Kesäkaupunki pääsee parrasvaloihin, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö Jenni vaimonsa kanssa kerää naantalilaisten lisäksi muualta tulleita vastaanottajia Naantalin rantaan ruuhkaksi asti

Tervehdin presidentti paria lainaamalla entisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Huugo Ehnqvistin vuona 1938 sepittämää riimikronikan alkua: ”Sa hetken seisahtanet matkamies! Kun Armon Laakson kautta kulkee ties.”

Ajatuksena oli toivottaa presidentillekin työntäyteisen vuoden vastapainoksi hengähdystauko Pöllönklopin kupeessa. Presidentin virka on työtä vuorotta; nytkin aktiiviset toimet rauhattomassa maailmassa jatkuvat pitkälle heinäkuulle. Eivätkä tämän päivän pommit paineita vähennä.

Pyytämättä ja yllättäen presidentti lausui rantakävely päätteeksi ylistäviä sanoja Naantalin ainutlaatuisen hienosta ympäristöstä Kuparivuoren kallioista saarien rantoihin. ”Ei tällaista muualta löydy” – sanoi maailma kiertänyt presidentti ja muistutti, että meidän pitää osata nauttia siitä hyvästä, mitä meillä on. Otetaan neuvosta vaarin.

Tämän vuoden Kultaranta keskustelujen teemana oli pohjoismainen yhteistyö erityisesti Ruotsin kanssa.
Aihe sopii Naantaliin, jonka juuret ovat ystävyys-kummikaupungissamme Vadstenassa ja siellä sijainneessa pääluostarissa. Emme myöskään halua unohtaa sotien jälkeistä vadstenalaisten materiaalista lahjoitusta Naantalin ensimmäisen terveystalon toteuttamiseksi. När nöden är störst kommer hjälpen första, (kun hätä on suurin tulee apu).  Talon purkamista pysäköinti tarpeisiin on ehdotettu. Siihen ei pitäisi mennä kevein perustein, sillä talolla on historiallista ja symbolista arvoa.

Hybridihanke

Turun Sanomissa oli tänään Ruotsin puolustusministerin haastattelu, jossa sosialidemokraatti Peter Hultqvist toteaa, että Ruotsin hallitus tukee Suomen Venäjä-politiikkaa:

Presidentti Niinistö on henkilö, johon luotamme. Luottamus mahdollistaa täyden yhteistyön myös tulevaisuudessa. Hän tekee omat arvionsa tänne kutsuttavista toisten maiden johtajista.

Haastattelu oli otsikoitu: Ruotsilta tukea Suomen hybridihankkeelle. Hybridi tarkoitta yhdistelmää ja sillä voi olla monta merkitystä.
Puheen alussa kuvasin, että brexit-äänestys oli hybridi vaalinta: On selvää, että useat äänestivät eliittiä vastaa yleisesti ja tässä tapauksessa erityisesti Britannian pääministeriä vastaan. Tappiolle jäivät taloudelliset laskelmat ja eurooppalainen rauhan aate. Yleinen käsitys on, että kansanäänestys on luonteeltaan yksinkertainen, kun asiat taas ovat monimutkaisia

Naantalin Juhannushybridi
Mutta on yksinkertaisempiakin hybridejä  kuten Naantalin hybridijuhannus. Nimittäin Naantalissa presidentinkin ylistämän ympäristön lisäksi on palveluja ja elämää, joka tekee mahdolliseksi Naantalista viettää yhdistelmäjuhannusta eli täällä voi olla kaupungissa ja maalla/luonnossa samanaikaisesti. Täällä voi istua rannalla ja ravintolassa ja uhkaavien pilvien olosuhteissa mieli voi olla aurinkoinen.
Hyvää Juhannusta!

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!