Hei eivät tiedä mitä tekevät

Jussi Valtosen Finlandia voittaneen kirjan nimi sopii hyvin hätähoppuhallituksen puuhailuun. Kunnilta pyydettiin maanantaina 2.3 lausuntoa, joka on annettava keskiviikkoon 4.3. mennessä. Tämäkin on kuntalaisten itsehallinnon perustuslaillisten oikeuksien vastainen.

Naantalin kohdalla muutokset rahallisesti – laskennallisesti eivät näytä suurilta. Mutta perusteitahan meille ei ole kerrottu puhumattakaan siitä, että tietäisimme, mitä käytäntö tulee merkitsemään. Rahoitusjärjestelmästä ei ole päätöksiä. Sen tiedämme, että kaupungin maksu lankeaa asukasluvun ja sairastavuuden perusteella, ei sen mitä naantalilaiset saavat tai aiheuttavat.
Naantali pitää tällaista käytäntöä täysin sopimattomana eikä se täytä hyvän hallinnon periaatteita eikä perustuslailliset ongelmat ole siis poistuneet.
Naantali toistaa vanhan kielteisen kantansa ehdotusten toteuttamisesta, vaikka yksiportaisuus onkin askel oikeaan suuntaan.
Tässä on kysymys siitä vanhasta alokkaan asennosta, että ei korjaamalla parane, se on tehtävä alusta alkaen uudestaan.

Miksi siis tällaista hullutusta jatketaan?

Syy on valtionvarainministeriössä häärivien lukituslaitosten eli reittaajien pelko. Viisauden pelko on herran alku.

THL tietää mitä tekee: Lainauksia THL:n johdon blogista

Suurelta osalta medialta ja monilta kommentaattoreilta on jäänyt noteeraamatta että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sote-uudistus on kuntaverovaikutukseltaan veroneutraali (mediaanivaikutus kuntien veroprosenttiin on – 0,02 % -yksikköä). Vuoden alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset lisäävät kuntien verojen korotuspainetta noin 2,08 % -yksikköä (mediaani), siis sotesta riippumatta.

Eksoten tulosten perusteella voidaan arvioida, että koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuun kattavasti yhteen sovittavalla (integroivalla) kuntayhtymämallilla (pl. lasten päivähoito ja toimeentulotuki) sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa vuodessa noin 1,6 % säästöpotentiaali asukasta kohti ja koko maan tasolla runsaan 260 miljoonan euron säästöpotentiaali vuodessa. Viidessä vuodessa tämä merkitsisi noin 1,3 miljardin euroa vähäisempiä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja kuin ilman uudistusta. Kainuun kokemuksista johtopäätös jää epäselväksi.

Päätöksen siirtäminen ei hidasta päivääkään väestön ikääntymistä, ei ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeiden eikä menojen kasvupaineita. Uudistuksen viivyttäminen ei helpota tippaakaan kuntatalouden ja koko julkisen talouden ongelmia eikä kuro umpeen kestävyysvajetta senttiäkään.

Tosiasioita ei valitettavasti voi poliittisillakaan päätöksillä muuttaa. THL:n tuoreiden, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 26.2.2015 toimittamien, julkaisemattomien teknisten laskelmien mukaan terveyden- ja vanhustenhuollon menot tulevat kasvamaan pelkästään väestön ikääntymisen johdosta arviolta runsaan kolmanneksen (4,5 mrd euroa) vuoteen 2030 mennessä ja lähes 60 % (7,4 mrd euroa) vuoteen 2040 mennessä nykyisestä. Näin käy vaikka palvelujen saatavuus, laatu ja määrä pysyisivät ennallaan, eivät siis paranisi, mutta eivät myöskään heikkenisi.

Sote-uudistus on välttämätön käynnistää mieluummin nykyisen eduskunnan päätöksillä kuin vuosien kuluttua. Välttämättömän uudistuksen lykkäämisestä kärsimme kaikki me Suomessa asuvat. Ja kaikki täysin syyttä suotta.

Tämä THL:n asiantunteva arvio ei varmaankaan ole väärä. Kysymys on vaan siitä, että emme  millään varmuudella voi tietää, miten kaikki tapahtuu, kun kuntien mahdollisuus itse vaikuttaa palveluiden käyttöön poistuu. 
THL:n arviot kustannuste tulevasta kasvusta antavat viitteitä tulevasta ja ne vahvistavat åpelkoa  asioiden käsistä karkaamisesta.
Terveyden ja osan sosiaalihuollonkin osalta uskomme, että leveämmät hartiat on perusteltu. Mutta rahoitusmalli ja ne Pekkarisen raamit, ne sitten ratkaisevat kuinka meidän käy. 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!