Finanssikriisin sankarit

MitC3A4KatainenmuistaaHS20180915.JPG

Finanssikriisistä on kulunut kymmenen vuotta.

Tapahtuma, jonka seurauksena Suomi on juuri kansantaloudessaan saavuttamassa BKT:n vuoden 2007 tason. Suomi on yksi onnettomista alisuoriutujista. Valitettavasti.

Kaikki alkoi Vanhasen – Kataisen hallituksesta tai oikeammin siitä, että kokemattomat tekijät, vaikkakin hyvän perinnön saaneet hallitusherrat eivät osanneet lukea maailman merkkejä puhumattakaan siitä, että olisivat ymmärtäneet ryhtyä oikeiin toimepiteisiin

Nyt tuon hallituksen veturit muistelevat menneitä: Matti Vanhanen kehuu, kuinka Euroopassa otettiin mallia Suomesta ja Jyrki Katainen ei oikein jaksa muistaa!


Kirjoitin sdpnaantali sivuille: Kultainen sääntö ja USA:n roskapankki 20.9.2008

USA perustaa roskapankin ja sijoittaa siihen 700 miljardia dollaria. Suomen Pankiltakin kysytään neuvoa uutisten tietojen mukaan. Vanhanen toivoo pahimman olevan ohi. Katainen ei usko 1990-luvun alun tapahtumien toistuvan, kun Neuvostoliitto ei voi kahteen kertaan hajota.
Maailman politiikan kultainen sääntö on että se, jolla on kultaa tekee myös säännöt.

Tilanne on epäselvä ja epävarmuus jatkuu kaikkialla, eikä Suomi tule olemaan tässä ulkopuolinen.

Kunnallisvaalit vaan siirtävät valitettavasti tarpeellisten päätösten tekoa. Ja sillä tavalla ei voi olla huomaamatta yhtäläisyyttä eilisestä 17 vuotta sitten tapahtuneeseen SKOP:n haltuun ottoon. Silloinkin oli porvarihallitus ja kokematon valtionvarainministeri.

Lokakuun 13 päivänä 2008 kirjoitin: Kauhistuin, kun kuulin Vanhasen kokoukseen lähtiessään sanovan,

että hän selostaa Suomen 1990-luvun pankkikriisin opetuksia. Jälkeenpäin hän vielä kertoi kokemuksista olleen paljon hyötyä kokouksen valmistelussa.

Kun katsoo kokouksen ehdotuksia, niin niiden joukossa ei ole Suomen kriisin hoidon aineksia ---onneksi.

Suomen pankkikriisiksi tai vain säästöpankkikriisiksi vääristellen nimetty lamaa pudotti kolmena vuotena kansantuotetta 14 prosenttia ja Suomessa oli 500.000 työtöntä eli neljännes työvoimasta. Valtion budjetin rahoituksesta kolmannes oli velkarahalla hoidettua eikä rahan pumppauksesta valtiolle tullut minkäänlaisia pysyviä omistuksia kuten esimerkiksi Ruotsissa tapahtui, vaan valtio lahjoitti yksityisille pankeille puoli-ilmaiseksi säästöpankkien terveet ja tuottavat osat.

Ja tämän yksityistämisen seurauksena pankit, jotka on pääosin myyty ulkomaiseen omistukseen, ovat nyt hyvässä kunnossa. Mielestäni 1990-luvun lama on viimeinen asia, jota maailmalla kannattaa mainostaa. Se typeryyden ja taitamattomuuden korkean veisuun aikaa.

- Pääministerin leuhkat vastaukset yhdistettynä ministeri Kataisen kepeisiin heittoihin, että "ei huolta, kun Neuvostoliitto ei voi kahteen kertaan hajota", viittaavat siihen tosiasiaan, että Suomen hallitus ei taaskaan elä reaalimaailmassa. Suomen pankit eivät ole irrallinen osa järjestelmää eikä viimeaikaiset uutiset Venäjän taloudesta anna vakuuttavaa kuvaa siitä, etteikö sielläkin öljy ja kaasutulojen putoamisen seurauksena voisi tapahtua mitä vaan.

- Näillä pehmopuheilla voi selvitä kunnallisvaaleista, mutta sitten tuleekin totinen arki vastaan. Silloin ei enää auta vaihtoehto B. Sitä joudutaan hakemaan aakkosten jälkipäästä kiireellä ja huonosti valmisteltuna.

Vaikka historia ei toistakaan itseään, niin politiikan kummallisuuksiin kuuluu, että samanlaisissa tilanteissa puolueet toimivat samojen mallien mukaisesti. Vain se, että Suomi Kepun vastustuksesta huolimatta, on nyt euromaa, voi pelastaa edellisen laman kaikkein suurimmilta tyhmyyksiltä eli silloiselta tuhoisalta valuutan puolustamiselta taivas koroille kattona käyttäen.

-"Ei hyvältä näytä", lopetin vuodatukseni.

Muistakaa, että tämä tapahtui kymmenen vuotta sitten eli silloin kun pahin oli vielä edessä

Myöhemmin 17.10.2018 lainasin sattuvia juttuja:

Jyri Raivio on pistää tämän tarinan oikeisiin kehyksiin uutisanalyysissään, jonka otsikko kertoo paljon:  Ei nyt ainakaan Suomen mallilla!
Niinpä Hesarin taloustoimituksen valopilkku Jyri Raivio jo irvailee: 

Valtavat julkiset tukiaiset ovat synnyttäneet ovat synnyttäneet rahoitussektorin ympärille niin paksun suojamuurin, etteivät edes pankkiirit enää saa johtamiaan yrityksiä kaatumaan

Pääministeri Matti Vanhanen kertoo mielellään, että muut maat ovat kiinnostuneita Suomen kokemuksista: Niin varmasti ovatkin. Vanhanen unohti kuitenkin mainita, että Suomi kiinnosta päättäjiä lähinnä varoittavana esimerkkinä….
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreessa vertailussa Suomen kriisi maksoi 12.8 prosenttia bkt:stä Norja 2,7 ja Ruotsi 3.6.

Finanssikriisillä on monta seurausta ja selitystä

Poliittisesti kriisi on ollut käänteentekevä ja sen vaikutusta on analysoinut ansiokkaasti 30.8.2018 Philip Stephens FT:ssä selittäen, että populismi on finanssikriisin perillinen:

Maailmanlaajuisen finanssikriisin seuraus olisi voinut olla markkinatalouden uudistuminen. Monessa kohdassa olisi voitu saada aikaan kaikki hyödyttäviä muutoksia. Romahdusta seuranneet kaunopuheiset puheet ja rohkeat lupaukset, joita Barack Obama, Gordon Brown, Angela Merkel ja muut pitivät , enteilivät tällaista mahdollisuutta. Sen sijaan olemmekin päätyneet Donald Trumpin, Brexitin ja vihamieliseen nationalismin kierteeseen.

Kukaan ei ottanut vastuuta.

Alan Greenspan, joka oli Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja vuoteen 2006 saakka, oli vapaiden markkinoiden pääpappi. Häntä kunnioitetaan edelleen. Englannin keskuspankin kuvernöörinä Mervyn King leikkautti järjestelmällisiä sääntelyresurssejaan ja syytti investointipankkien kriisiä. Eläkkeellä julkisesta toimistosta, hän kuuluu Citigroupin palkkalistoille.
(EU:n tiukkuuden päätekijä oli talouskomisaari Olli Rehn, joka nyt on Suomen Pankin pääjohtaja. mr lisäys.)

Poliitikot lupasivat rahoituksen laskemista kullatulta jalustaltalta; markkinat olisivat palvelijoita pikemmin kuin ihmisten päälliköitä. "Olemme kaikki tässä yhdessä", George Osborne, sitten Britannian valtiovarainministeri sanoi. Romahduksen kustannukset tulivat kuitenkin niiden hartioille, joilla oli vähiten kantokykyä.

Kansa siis duunarit, toimihenkilöt ja monet yrittäjätkin ovat vihaisia ja syyttävät eliittiä ja etsivät vaihtoehtoja oikealta:

Trump ole vastauus. Päinvastoin, Yhdysvaltain presidentin tukijat ovat häviäjiä hänen kauppasodassaan . Heidät on jo ryöstetty rikkaiden veronkevennyksillä. Brittiläiset työntekijät ovat huonommassa asemassa Brexitin seurauksena. Italian pohjoinen liiga ja Ranskan kansallinen rintama myyvät saman laista käärmeöljyä. Ei sovi unohtaa, että monet tunnistetuista epäkohdista ovat todellisia.

Historioitsijat palaavat takaisin vuoden 2008 kriisiin, kun kysytään käännepistettä, jolloin maailman voimakkaimmat valtiot luopuivat kansainvälisestä johtajuudesta ja globalisaatiosta. Muu maailma ymmärrettävästi tekee johtopäätöksen, että heillä on vähän oppimista lännestä. Monet ajattelivat, että kommunismin romahtaminen johtaisi avointen ja vapaiden demokratian pysyvään hegemoniaan. Sen sijaan, minkä historia paljastaa, on se, miksi vanhentunut järjestelmä oli laiskaa omahyväisyyttään osatekijä - omaan poismenoonsa.

Mutta on asiaoista perillä olevillakin poliittisia ohjeita tilanteen korjaamiseksi. Martin Wolf lopettaa 4.9.2018 FT:ssä olleen puhuttelevan kirjoituksensa:

  Rahoituksen lisäksi vaikuttaa yhä selvemmältä, että immateriaalioikeuksien suoja on mennyt liian pitkälle. Miksi verotusta ei saada maan pinnalle? Miksi päästämme pääoman veroista? Ja miksi emme yritä elvyttää kartellien vastaista lainsäädäntöä?

Näitä analyyseja ja ehdotuksia on useita. Selvää on, että muutosta tarvitaan ja nopeasti. Siltä varalta että....
Reseptejäkin on, mutta onko rohkeutta. Vetelyys ja antaa mennä tai toisten peesaaminen on liaan houkuttelevaa. Pelko pois ja eteenpäin: Useimmat tietävät, että tällainen aika ei ole pysyvää. Ja vaikka mennyttä ei voi parantaa, niin voi siitä päätellä jotain tulevaisuutta varten: sanotaan, että korkea suhdanne tule sukkasillaan. Mutta kriiseilläkin on tapana ylättää: Ja silloin olisi hyvä, jos olisi suunnitelma ja resurssit niiden toteuttaiseksi. Ja vielä enemmän kaivataan tekijöitä:
Kokeneempia kuin Katainen ja rohkeampia kuin Vanhanen. Erkki Liikasta tarvittaisiin EKP:n pääjohtajaksi, mutta...!

mr

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!