EU:n ongelmana on pallon heittäjien paljous ja kiinniottajien vähäisyys ja kömpelyys

Euroopan Unioni on taas kerran jonglöörin asemassa. Ilmassa on ehdotuksia, kun 27 jäsenmaata ehdottaa erilaisia asioita ja kamppailee omista eduistaan toinen toistaan ovelampaa ja päättäväisempää esittäen erityisesti omille kotiyleisöille.

Nyt näyttää siltä, että valmistelu Brexitin eli Ison Britannian lähtöön unionista. Cameron kumppaneineen ajaa niin tiukkaa linjaa budjetissa, että sitä tuskin ymmärtää edes Ruotsi. Joten valmistelu mahdottoman varalta on käynnistetty.

Mutta joku aina yrittää entisen asianajan tvoin selvittää myös sotkuisia asioita. Kun asiat tulevat monimutkaisiksi menevät ajatukset solmuun.. Wolfgang Münchau yrittää yksinkertaistaa tilannetta esittää FT:ssä aluksi  viisi syytä, mistä ei tarvitse olla huolissaan ja ikävä kyllä lopuksi kolme miksi on syytä kantaa huolta.

  1. Ranska ei ole Euroopan  sairas mies, kuten ei ollut vuonna 1999 Saksakaan, vaikka sitä kunniaa ekonomistit sille esittivät
  2.  Toinen juttu on kilpailukyky. Ei se ratkaise eikä sillä ratkaista ja  kyllä se tasoittuu Saksan palkat nousevat  +3 prosenttia  ja Kreikan laskevat  – 11 prosenttia. Espanjassa on sama suunta.
  3. Kolmas juttu on ääriliikkeet:  Hollannissa ne menivät taaksepäin samoin Le Penin kansallinen rintama ei sittenkään pärjännyt. Italian viiden tähden Beppe Grillon liike on vielä mielipidemittausten kakkosena , mutta tuskin pa huhtikuun vaaleissa enää onnistuu. Saksan ainoa uusi ilmiö on piraattipuolue eikä sillä ole euro-ohjelmaa olenkaan. (Lohdullista -  niin arvelen,  on, että kirjoittajalta on ihan jäänyt huomiotta Suomen Soini mr)  
  4. Neljäs juttu on Saksan perustuslakituomioistuin. Jos Saksa hylkää talousavun tai velkojen alaskirjaukset, se johtuu poliittisen enemmistön puutteesta eikä perustuslaista
  5. Viides juttu on Kreikan järjestelyjen venyminen. Pari vuotta lisää maksaa 32 miljardia ja kysymys on mistä rahat?. Münchaun kokemuksen mukaan jostain ne löytyvät tavalla tai toisella.

Muuta huolenaiheitakin on:

  1. Ensinnäkin julkisen talouden  kiristyksen vaikutus kasvuun on liian kova ja aiheuttaa murheita.
  2. Toinen hänen listallaan on ainaiset epäonnistumiset ratkaisuissa. Ratkaisujen siirtäminen Saksan syyskuun vaalien läheisyyteen on silkkaa hulluutta.
  3. Ja kolmas ongelma on pankkiunionin viipyminen. Tähän kansallisten intressien lisäksi sekaantuu instituutioiden välistä kampailua kuka päättä mistäkin ja miten


Listani on pidempi niiden osalta, joista ei tarvitse huolehtia kuin niistä joista on syytä kantaa huolta. Tämä ei ole optimismin paluuta - sitä ei tarvitse pelätä. Tämä on vetoomus suunnat katseet todellisiin asioihin.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!