Erkki Liikanen oli valopilkku veteraanitapaamisessa

Veteraanikansanedustajat kokoontuivat Eduskunnassa. Demografia jyllää täälläkin. Entisten edustajien määrä lisääntyy ja paikalla olikin yli 140 veteraaniedustajaa , samean verran kuin Naantalin ja Kultarannan vierailussa. Paikalle oli tullut neljä yli 90-vuotiasta, vanhin rkp:n professori Ole Wasz-Höcker, 95v.

Kavereiden näkmeinen ja yhdessäolo sekä nykyisten edustajien tapaaminen on tietenkin mukavaa. Muistojen kertaaminen kuuluu asiaan, mutta erityisesti tällä kerralla tärkeintä oli seminaari, jossa käsiteltiin Suomen ja EU:n suhteita.

Pääministeri Jyrki Katainen puhui luistavasti vaikutelmaan tähtäävästi. Mielikuvan pitää olla dynaaminen ja kuulijoiden helposti hyväksyttävissä oleva. Näillä on Kokoomus menestynyt näihin päiviin asti. Kataisen EU:n  keskitie on mitä se ei ole, eli ei-federalismille ei erolle EU:sta. Mitä se sitten on ?.
Jyrki Katainen vähätteli EU:n rauhanprojektiluonnetta. Hänen mielestään eivät nuoret ymmärrä Euroopan historiaa eivätkä anna sille lähes 70 vuoden rauhanomaiselle kehitykselle arvo, jonka EU edeltäjineen on saanut aikaan. Kuka pelkää, että Ruotsi hyökkää Suomeen tai Ranska Saksaan, terästi Katainen yllättävän harkitsematonta kantaansa. Tätäkö nuori oikeisto haluaa, kuulin ympäriltä hämmästyneitä oho-ilmaisuja.

Yllätyksen puki sanoiksi kokenut Elisabet Rehn kauniisti mutta selkeästi; Muistamisen lisäksi hän pyysi katsomaan ympärillemme: Kosovokaan ei ole vielä ohitettu, kriisit Välimeren ympäristössä puhumattakaan maailmasta kokonaisuudessaan vaativat vakautta.
Ulf Sundqvist
oli samalla asialla.

Jyrki Kataisen ohut historian tuntemus ja arvostelukyvyttömyys tuli mieleen, kun seminaarin pääalustaja  Erkki Liikanen SP:n pääjohtajana seikkaperäisesti selvitti rahoituskriisin syntytapahtumia. Mieleen nousi väkisin Lehman Brothersin konkurssin vaikutusarvio Suomessa: Euroopan paras valtionnvarainministeri Jyrki Katainen sanoi, ettei se vaikuta Suomeen, koska Neuvostoliitto ei toista kertaa voi hajota.

Erkki Liikasen esitys oli selkeä ja syvällinen, hyvin valmistelut esitys siitä, mitä todella tapahtui. Kertomus oli muistutus myös siitä, että mitään emme ole oppineet. Taas kerran on käynyt kuten ennekin ja kriisi on kulkenut aikaisempia latuja. Tietämättömyyden ja arroganssin liitto on taas vienyt voiton.

Erkki Liikanen, veteraani edustaja hänkin, ei edes piilotetusti tuonut esille sitä, mikä on mielestäni ollut oleellista, onneksi. Eli EKP on kantanut viimeisen takaajan roolin ja vain sen toimilla ollaan päästy edes tähän.

Ryhmän pienentyneessä huoneessa joutui aistimaan, että ei taida kaikki olla ihan parhaalla tolalla. Rasittuneet toverit eivät yllättäneet, sillä kaikki esille tullut, oli moneen kertaan kuultua.
Eikä tainnut tulla meidänkään evästyksistämme apua kahdesta syystä: Tuskinpa kohteliaasti kuunnelleet nykyedustajat niillä päätään vaivaavat. Toisaalta me mielipiteistämme vakuuttuneet puhuimme siitä, mistä olemme aina puhuneet jopa siten, että erotkin olivat entiset.

Suoraan sanoen suurin piirtein: Tällaista poliittinen elämä on.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!