Entäs nyt?

Suomi oli änkyröinyt aluksi euroryhmässä ja Saksan ja Ranskan t eri linjaisuus olivat huippukpokouksen asetelma 12.7.2015. Luottamuksen menettäneelle Kreikalla on esitetty tiukkoja vaatimuksia. Merkollande jonkinlaiseksi asetelmaa Thomas Piketty kuvasi EU:n toimintaa pettyyneenä muutama päivä sitten. Mutta eihän sitä ilman sakasalais-ranaskalaista yhteistyötä ratkaisuja synny.  Niin ollut ja niin näyttää olevan. Parempi näin.
Euroalueen käyttäytyminen itseriittoisen kirkasotsaisina hyväntekijöinä tuntuu kreikkalaista nöyrryttävältä. Kriisistä kriisin vai kriisistä katastrofiin ovat olleet todelliset vaihtoehdot onnettomille kreikkalisille.

Mitä tulee tapahtumaan, kysyttiin aamulla 13.7. Brysselin toimittajalta Maria Stenroosilta? Hän kertoi että

Eiköhän sieltä jonkun paperin kanssa tulla. 14 tunnin neuvotteluissa on ollut viisi Versioit. Suuret maat ovat neuvotelleet keskenään ja Kreikan kanssa ja päässeet sopimukseen keskenään. Kompromissi on tuotu ja kysymys on siitä, onko IMF mukana - siitähän ei Kreikka tykkää - ja toinen asia on yksityistämisrahaston koko: Kreikka korkeintaan 7 miljardia, muut 50 miljardia.

Suomen Juha Sipilän profiili on ollut matala.

Timo Soini halusi oikaista , etteivät Perusuomaliset ole kiukutellet. Hallitus tekee päätöksensä yhdessä. Soin kehui pakolliset: Meillä on pitkä kriittinen linja EU-asioissa. Sen sijaan hankalista tukimiljardeista Soini ei halua puhua.

Pähkähullua olisi päästä SDP, Vihreät ja RKP:tä hallitukseen näitä asioita sotkemaan. Soinilla ei mitään kreikkalaisia ihmisiä vastaan, mutta jos ollaan mukana, niin noudatetaan sääntöjä. Parhaat voimat pitäisi saada tekemään työtä turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Vihdoin ja viimein pitäisi päästä miettimään kasvua ja tulevaisuutta.

Puhe oli tällä kerralle ulkoministerille sopivaa ihan järkevän tuntuista ei- perussuomalista populismia.

Timo Soini haluaa olla hallituksessa tapahtui mitä tapahtuu, oli se varsinainen viesti, eli hallitus jatkaa ja  mukana ollaan siinä, mitä Saksa ja Ranska päättävät.
Juha Sipilällä ei ole tässä vaiheessa juurikaan roolia; Kokemattomuus ja hallituksen pystyssä pitäminen on johtava tavoite.

Opposition puolelta Ville Niinistö on ollut selväsanaisin linjauksissaan. Antti Rinne ei löydä linjaa, hän hapuilee entisen valtionvarainministerinä ja Jutta Urpilaisen täti tiukan roolin varjossa.Sai hän sentään santtua huolensa vaikeuksissa olevaien kreikkalaisten puolesta. Voi meitä  sosialidemokraatteja.

Kreikka se sotki Sulkavankin kuvioita.

Soutujen Suojelija Alex Stubb ei päässyt soutamaan, vaan joutui  Bryseliin. Ei niin pientä virkaa, etteikö siitä voisi olla suurta haittaa.

Tuulista oli täälläkin Partalansaarta  lauantaina kierrettäessä.
Neljännesvuosisadan toiseksi hankalin keli, arvioimme. Vaikeinta oli 1996, jolloin kovat naantalilaiskuntoilijat Katajisto- Haukkaijärvi joutuivat veneen kaduttua 10 asteisessa vedessä hypotermiaan.

Kaverini Rauno Vänttinen, 77 sai tinkinsä 25 kertaa täyteen. Sulkava seuran viiri kirjahyllyyn ja hyvä mieli jäi kovasta saavutuksesta muistona.
Rauski aloitti soutamisen vasta 52 vuotiaana.  Parikertaa on pakosta jäänyt väliin kunnostaan huolta pitävältä seniorilta. Täpärästi alle yhdeksän tunnin mentiin tällä kerralla, toiseksi huonoin aika ja noin tunnin huonompi keskimääräsitä vauhtiamme.  Kuusikymppisten vuorosoutusarjassa olimme yhdeksänsiä, sijoitus huoinoni viime vuotisesta, vaikka viimeisiä oltiinkin siksi, että osanottajamäärä sarajssamme oli noussut, vaikka  suotajien kokonaismäärä on ollut laskussa. Sulkavan soutu kamppailee nyt 5000 osanottajan määrästä huolimatta laskukierteestä.
Ensimmäisellä kerralla osanottajia vuonna 1968 oli 36 ja kun aloitin vuonna 1977 mukana oli 576 soutajaa pienveneissä ja 2003 oli huippu suurin osa kirkkoveneissä 10 224 soutajaa. Niin, että elinvoimansa osoittaneesta tapahtumasta on kysymys ja 5000 soutajaa tarkoittaa 15 000 vierasta. Se on alle 3000 asukkaan kunnalle kova juttu. 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!