Ennen omistaminen nyt osaaminen

MariLahtijaViljaSiitonen20170501.jpg

Hesarin vapun pääkirjoitus: Demarit marssivat taaksepäin

Kesällä pidettävissä Britannian ja Ranskan parlamenttivaaleissa kiinnostavinta ei ole enää se, nouseeko EU-vastaisuus tai populismi. Nyt kannattaa katsoa, miten käy maltilliselle vasemmistolle.

Rivien välistä luen, että EU-vastaisuus ja populismi eivät kuuluisikaan yhteen vaan ne olisivatkin toistensa vastakohtia.
Kun ehdotetaan, että maltillisen vasemmiston kannatuskehitystä kannatta katsoa; se taittaakin  tarkoittaa, että odotetaan maltillisen vasemmiston häviämistä. Kirjoitus päättyy:

Populismi ohjaa etsimään ”syvimpää syytä” esimerkiksi maahanmuuttajista, vapaakaupasta, EU:sta sekä vanhoista talouden ja politiikan voimista – kuten sosiaalidemokraateista.
”Sorronalaiseksi” itsensä tuntevat eivät hae ratkaisuja demarien tarjoamalta suunnalta: maltillisesta muutoksesta ja solidaarisuudesta. Vappumarssin väki siirtyy ”me ensin” -mielenosoituksiin tai jää kotiin syömään katkeraa perunasalaattia.

Johtopäätös osuu, näin varmaankin ihmisten tajuntaa suunnataan. Ja yhtenä suuntaajana on itse media, kuten tästä esimerkkinä oleva pääkirjoituksen Forssan ohjelman lainauksen valinta: 

Syvimpänä syynä kaikkialla huomattavaan kansojen työtätekeväin kerrosten sorronalaiseen asemaan eivät ole yksityiset valtiolliset laitokset, vaan se koko yhteiskunnallisen elämän perustuksena oleva ja oloja täydellisesti vallitseva tosiasia, että tuotannonvälikappaleiden omistaminen on tullut yksien yksinoikeudeksi.

Lainaamatta jäänyt ohjelman alku kuuluu:

Sosialidemokraattinen puolue Suomessa pyrkii samoin kuin sosialidemokraattiset puolueet muissakin maissa vapauttamaan koko kansaa taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista

Kun Hesarin pääkirjoittaja ei aloittanut vaan unohti Forssan ohjelman ensimmäisestä kappaleen, hän unohti sosialidemokratian keksisimmän  termin: Ihmisen vapauttaminen.
Sen sijaan siinä kerrottiin, mitä sosialidemokraatit pitivät  viime vuosisadan alun vapautuksen esteiden syinä.

Mutta maailma on  muuttunut ja melko paljon sosialidemokratian ansioista

Muutoksen tekijöinä ovat olleet tieteellisen kehityksen lisäksi yhteiskunnissa vaikuttaneet voimat ja kehittyneet uudenaikaiset hallintomallit, joiden keskeisin sisältö on ollut valtiollisen alaikäisyyden ylittäminen demokratian avulla sekä holhuunalaisuudesta kahleiden murtuminen ihmisoikeuksia kunnioittavan lainsäädännön myötä. Taloudellisen riippuvaisuuden merkityskin on muuttunut, mutta ei poistunut:

Puoluesihteeri Antton Rönnholm  analysoi vappuna nykyaikaisen yhteiskunnan rakenteita:

Valtaosalla meistä ei ole asemaa tai pääomia, joka turvaisi toimeentulomme, ja tästä syystä myymme työtämme elättääkseen itsemme. Samalla tähän palkkatyöhön kohdistuu yhteiskunnassa aina rakenteellista vallankäyttöä, jossa valtaa on lähes aina enemmän työn ostajalla kuin sen myyjällä.

Ammatillinen työväenliike on pyrkinyt tasapainottamaan tilannetta niin, että palkkatyö muodostuisi myös oikeuksien lähteeksi. Palkkatyösuhde on taannut myös oikeuksia lakien ja kollektiivisopimusten muodossa. Tämän rakenteellisen vallan tunnistaminen on keskeinen osa vasemmistolaista yhteiskunta-analyysiä.

Tämä analyysi tunnistaa, että hyvän jakautuminen yhteiskunnassa ja markkinoilla ei ole automaattista tai neutraalia, vaan heijastaa aina jonkun valtaa.

Yllä laianatun puheen Antton aloitti vapun teemoituksella.

Vappu kun on työn juhla ja siirtymäriitti keväästä kesään, säistä huolimatta. Se on samalla kasvun ja tulevaisuuden juhla. Tästä syystä puhun teille työstä ja tulevaisuudesta. Työstä käsitteenä on viime vuosina keskusteltu sosialidemokraattien piirissä ja tiedän, että vasemmistossa laajemminkin. Osa vaatii, että luovumme käsittelemästä työtä arvona. Mutta mistä ja minkälaisesta työstä silloin puhutaan, kun sanotaan että työ ei ole arvo?

Hänen analyysinsä nyky-yhteiskunnasta kertoo selkeästi sen, että rakenteelliset tekijät ja niiden määräämä valta on edelleen merkittävimpiä yhteiskunnallisen vaikuttamisessa.

Tunnistaessamme sen, että markkinoidentuottama lopputulos syntyy osaltaan markkinoiden pelisäännöistä ja niillä piilevästä rakenteellisesta vallasta, ymmärrämme, että markkinoiden tuottama tulonjako ei ole mikään objektiivinen osoitus ihmisten tuottavuudesta tai arvosta yhteiskunnassa, eikä myöskään oikeudenmukainen perusta yhteiskunnallisen hyvän jakautumiselle.
Sen takia se, että kaikki eivät löydä markkinoilta työtä hinnalla, jolla heidän työllistymisensä kannattaisi, ei johdu henkilöistä itsestään, vaan voi johtua myös järjestelmän vinoista pelisäännöistä.
Asia on olennainen, koska etenevä työnjako ja arvoketjujen pirstaloituminen kasvattavat entisestään talouden solmukohtiin sisältyvän vallan merkitystä. Digitaalisessa taloudessa ekosysteemin hallitsijalla voi olla valtavan vahva rakenteellinen valta-asema, jota myöhempien markkinoille tulijoiden voi olla mahdotonta murtaa. Kuka hyväksyy, myy ja välittää taskussasi olevan älykännykän sovellukset? Se, jonka alustalla ne toimivat. Tähän liittyy suurten monopolivoittojen mahdollisuus.

Syvenevän työnjaon taloudessa rakenteellinen valta määrää talouden toimintaa ja sen tuotosten jakautumista. Sitä tärkeämpää on tunnistaa analyysissämme tuo valta eikä ottaa markkinoiden tuottamia lopputuloksia objektiivisena tuottavuuden mittana.

Vielä kohtalokkaampaa olisi unohtaa se peruslähtökohta, että jokaisella ihmisellä onannettavaa yhteiselle maailmallemme. Eli pelisäännöt tulee rakentaa siten, että kaikki saadaan osallistumaan maailmamme rakentamiseen. Jokainen lenkki on tärkeä.

Maailman muutoksen analyysiinsä Antton on liittänyt myös muiden arvioita ja niiden perusteella hän perustelee myös sosialidemokratian tulevaisuuden tavoitteita.

Klaus Schwab, Maailman talousfoorumin perustaja, väittää, että ”kapitalismi korvataan ”talentismilla”.” Teollistumisen idea oli korvata pääomalla työvoimaa. Pääomasta tuli tärkein arvo. Mutta ”kapitaali on nyt väistymässä ja inhimilliset kyvyt tulleet tilalle; tarvitaan ”luovuutta ja kykyä innovoida”. Tästä seuraa,että vahvan taloudellisen järjestelmän pitää investoida ihmisiin.


Tässä tulemme myös keskeiseen oikeiston ja vasemmiston eroon. Me uskomme että jokaisella on halu ja kyky osallistua, että jokaisen pitää saada oppia. Tuleva työelämä edellyttää entistä monipuolisempia taitoja ja tästä syytä meidän on valmistauduttava osaamisloikkaan.

Sosialidemokraatteina ajamme osaamistason kasvua ja työkaluja sen päivittämiseksi kuin aikanaan peruskoulu-uudistusta. Suomi ei juossut itseään maailman kartalle. Suomi koulutti itsensä maailman kartalle.

Kun katsoin ympärilleni Turun vappujuhlissa näin siellä monia pitkäaikaisia ystäviä ja tovereita. Mutta samalla näin nuorta osaamista. Rohkenen päätellä, että tohtorit ovat joukoisamme tulevaisuuden tekemisen tarkoituksessa.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!