Ei pojat sotaa tällä tavalla käydä

TyC3B6tunnit20150604.JPG

Eduskunnassa on käyty keskustelua uuden hallituksen ohjelmasta. Hallituspuolueita syytetään petoksesta – aiheesta, kuten monesti aikaisemminkin samasta syystä.  Tietenkin lievä kollegiaalisuus puoluekannasta huolimatta lisää suvaitsevaisuutta Juha Sipilän ehdotuksia kohtaan.
Mutta sitten avaan Tekniikka ja Talous lehden, jossa on artikkeleja, joista poimin muutaman: Työntekijä on paras kehittäjä sivun juttu käytännön elämästä; toinen sivun juttu Tulokset merkitsevät ei työtunnit ja kolmas; Unelmia ilmassa, Hajautettu energiantuotanto vaikutta ensi kuulemalta tasa-arvosiselta.
Sipilän ohjelmaa lukiessa huomaa, ettei hän ole viimeaikoina ainakaan ole insinööriuutisia lukenut.

 FT:n artikkelissa puolustetaan Euroopan pitkiä lomia. Siinä todetaan, että työn tuottavuus on Ranskassa Euroopan huippua, maassa jonka lyhyestä työajasta puhutaan paljon, mutta jossa tehdään enemmän töitä kuin Saksassa - kaikkien huulilla olevassa talouden Wunderlandissa.

Tämän päivän Hesarissa on kerrottu Suomen Pankin arvioista (kuva yllä), jonka mukaan työajan lisäys kasvattaisi BKT:ta. Sitä kritisoidaan aiheesta:

Työntekijöitä edustavan keskusjärjestön STTK:n pääekonomisti  Ralf Sund hyväksyy Suomen Pankin laskelmien "etumerkit". Työajan lisäämisellä siis olisi positiivisia vaikutuksia kansantalouteen.
Sund kuitenkin arvostelee sitä, että Suomen Pankin paperissa sivuutetaan mahdollinen työllisyyden lisääntyminen ja sen kerrannaisvaikutukset talouteen.
Yritykset voisivat pärjätä vähemmällä työvoimalla, jos työaikaa olisi kaikilla enemmän. Pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn paraneminen elvyttää vientiä, mikä parantaisi työllisyyttä.
"Mielestäni on selvää, että ennen kuin vienti lähtee joskus vetämään, tämä tulee lisäämään työttömyyttä. Sillä on hintansa", Sund sanoo.

Kenenkään pidä ottaa todesta SP:n optimistisia arvioita, joka voi perustua vain sille, että heillä ole muilta salattua tietoa maailman tai Euroopan talouden paljon ennustettua nopeammasta kasvusta.
Oma arvaukseni on, että perimmäinen tarkoitus on alentaa palkkoja. Se parantaisi kilpailukykyä, mutta ei sillä tavalla, kuin Suomessa pitäisi tehdä eli tuottavuutta lisäämällä. Kuten ylempänä on kerrottu, niin käytäntö osoittaa, että keinot ihan muita kuin palkanalennukset tai työajan pidennykset. Myöskään hajautettu ja tuettu tai veroilla rankaistu energiajärjestelmä ei Suomen kilpailukyvylle ole hyväksi.
Ikävä sano, että insinööri on sanmukaisesti hakoteillä.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!