Corby / Tuomioja

CorbynomicsFT20180828.JPG

Jeremy Corby vasemmistolainen takapenkkiläinen on nousemassa Labourin johtoon. Uudesta Työväenpuolueesta tulee vanha. FT:ssä Chris Giles on sitä mieltä , että corbynismin on epämääräisen sekavaa. Kovan vasemmistolaisuuden ei tarvitse olla typerää, kunhan se ymmärtää oikein vahvuutensa ja rajoituksensa.

Hän lopettaa kolumninsa :

Iskulauseita on helppo kirjoittaa, jos tahallaan sekoittaa politiikan ja todellisuuden; voi puhua pehmeita "nopeampi kasvu ja korkeammat palkat ovat avain tuoda alijäämät alas".

On siis  Corbyn populismi, ei hänen kovaa vasemmistolaisuus, joka tuhoaa hänen taloudellista uskottavuutensa. Järkevä kova vasemmistolainen voivaatia lisäämään hyvinvointia ja tasa-arvoa. Voi olla radikaali ja johdonmukainen, mutta aliarvioimalla omistusoikeuden merkitystä, ei ehkä olekaan niin suosittua. Se voi olla yksi syy siihen, miksi jyrkempi vasemmmisto harvoin pääsee valtaan.


Entinen Labourin kampanjapäällikkö Peter Mendelson näkee tilanteen synkästi: meneillään on vimmeine ja surulline luku Labourin historiassa.

Näyttää labourin tilanne kirvoittavan ajatuksia kotomaassammekin.Jan Erola kysyi Suomen Kuvalehdessä

Tuomiojalaisuus: Demarien tuho vai toivo?Entäs jos sosialidemokraatit olisivatkin uskaltaneet valita Erkki Tuomiojan puheenjohtajakseen kesän 2008 puoluekokouksessaan tuolloin vielä kokemattoman Jutta Urpilaisen sijaan? 

Hyvä ja aiheellinen jos- kysymys. Kontrafaktuaalinen ajattelu, jälkiviisastelu,  on harvoin hyödyllistä, mutta silti sitä kannattaa pohtia. Jutta Urpilaisen ja hänen edeltäjänsä Eero Heinäluoman  valinnan perustelu  monille valintoja tehneille oli Tuomiojan Ekin vierastaminen.

Ekin on niin vaikea olla joukkojen kanssa samaa mieltä ja Ekin sosiaalisuus on valikoivaa. Kaiken lisäksi Eki ei ole mikään puhtoinen älykköajattelija, vaan melkoinen junttamestari, pahansuopakin,  mikä selviää hänen avoimista muistelmistaan.

Näistä seikoista huolimatta hänessä on kapasiteettia, joka olisi voinut hyvinkin suuntautua puoluetta eteenpäin vievästi. Valitsijat, jotka ovat usein jonkinlaisia päättäjiä tai sellaiseksi pyrkiviä, vierastavat voimakkaita tovereita. Ja se on kyllä virhe.
Erkki Tuomiojan rasite ei olisi Corbyn tavoin ollut ay-tausta, joka taas juuri tällä hetkellä näyttää olevan puolueen johtotehtävien vaatimuksena. Antti Rinne, Antti Lindman, Eero Heinäluoma, Lauri Ihalainen ja Reijo Paananen. Puolueemme ei vaikuta ihan ykköluokan  innovaattorimasinalta.

Edellisen hallituksen aikana Erkki Tuomioja piti puolueen mainetta yllä saaden hyviä arvioita ulkoministerin toimistaan. Eli nyt on puolueen johdossa mietittävä voidaanko saada toimintaa osaamista ja uutta ulottuvuutta toisenlaista profiileista.
Kun kättä päälle harjoitus on nyt käynnissä pitäisi siinä yhteydessä totisesti kuulla Erkki Tuomiojan näkemyksiä, näin sanoo oikeistodemarin vaisto.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!