Aprillipila

Puoluekannatus20130401.JPG

Kokoomuksen suunnalta tulee monenlaista viestiä: Yksi pitää kiinni sovitusta, toinen muistuttaa, että hallituksen esitys on tekemättä ja kaikki on mahdollista esimerkiksi piensijoittajien verotuksen helpottaminen. Valtio ei ole vaikeuksissa ja rahaa riittä eikä kestävyysvajeesta ole tietoakaan silloin kun osoite on sijoittaja tai yrittäjä.

Tämä ei ole Kokoomuksen puolustus pikemminkin päin vastoin. Olen nimittäin melko varma, että Jyrki Katainen ei ymmärtänyt esimerkiksi. osinkoverotuksessa mitä teki; hän toimi kauko-ohjauksella ja kun toisella osapuolella ei ollut joko käytettävissä tai ei ollut tarvetta tukeen, niin tätä tulee!

Painava mielipide tulee Metallin  Riku Aallolta. Hesarin verkkosivuilla hän purkaa:

  • "Eteläranta sai palkinnon. Palkansaajapuolelle jäivät haittaverot. Tuntuu, että meitä on vedätetty", Aalto puuskahtaa.
    Riku Aalto muistuttaa
    , että työmarkkinaratkaisua ajoi nimenomaan hallitus.
    "Täytyy olla tyytyväinen, että työmarkkinaratkaisua ei tullut. Jos työnantajat olisivat saaneet alennetut eläkemaksut, matalan palkkaratkaisun ja päälle vielä yhteisöveron miljardi alennuksen, täytyy olla tyytyväinen, että emme tehneet mitään sopimusta."
  • Aalto sanoo ihmettelevänsä, mihin hallitus olisi lopulta tarvinnut työmarkkinaratkaisua.
    "Meillä oli käsitys, että hallitus oli taloudenpidossa ahtaalla. Työmarkkinaratkaisua tarvittiin, jotta hallituksella olisi enemmän pelivaraa. Yllätti, että hallituksella oli miljardiveroalennukseen varaa, vaikka ensin sanottiin, että pitää leikata menoja ja korottaa veroja."
    Aaltoa jurppii
    myös antelias osinkoverouudistus.

Edellinen jutun yhteyteen olen koonnut aiheesta lausuttuja lainauksia. Tässä on kysymys viime kädessä siitä, että on sisäistetty ajatus siitä, että luullaan - kuten usein onkin, että vaikutelma ratkaisee. Nyt haluttiin olla päätöksentekijöitä tehokkaita ja yhteistyökykyisiä ja sillä hyvä.
Olisiko näin käynyt  tuon pahan  mutta osaavan Raimo Sailaksen aikana?

Ps. Kirjoitin yllä olevan aamulla ja illalla Yle julkisti viimeisimmän gallupin. Se näyttää toistavan sitä, mitä osasimme odottaa.
Mauno Koivistolla oli tapana muistuttaa, että ei pidä aliarvioida kansaa. Eikä pidä yliarvioida gallupeja. Mutta silloin kun kuulee kansan ihmetyksen ja näkee kannatuslukemat, ja kun on aikaisemmin ihmetellyt, että miksi näin toimitaan, niin tulee mieleen, että jostain todellisesta on kysymys.
Ammattiyhdistysliike on itsekäs - sen pitää sitä olla - mutta kyllä se nyt vaan on niin, että palkansaajan asialla SDP:n  on oltava  niin, että se näkyy ja tuntuu. Ja on myös niin, että ilmiselvä vääryys on sietämätöntä  on sillä sitten kameraalista vaikutusta tai ei. Olimme aikoinaan varallissussuveroa poistamassa kolmikantaisen sopimuksen pelastamiseksi. Siitä tuli taakka meille. Nyt emme saaneet edes sopimusta , mutta taas kerran anoimme rikkaimmille, mitä niille ei kuulu - verovapauden. Tätä ei voi sietää.
Nyt on kolmen suuren sijasta neljä keskikokoista, se on tilastotiedettä toteaa Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen  ja hän on  oikeassa. Ajatelkaa sitä ja miettikää mistäköhän tämä johtuu?

Ps. Dagen efter Aprillista eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat HS:n haastattelussa (kts. kommenttia) löytämässä ajatusten ylösnousemuksen Pääsisäisenä, tosin siinä on vähän happamia pihlajanmarjoja. Mutta kuitenkin.
Risto Penttilä hehkutti kuitenkin virkansa puolesta käänteen tekevästä linjanmuutoksesta, jonka seurauksena Suomeen hänen mukaansa tulee työllisyyden buumi. Uskokoon ken tahtoo.

Ja sitten tuli Ulpu Iivari puolustamaan hallituksen päätöstä. Sinäkin brutuksettareni!


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!