Antti ja Apunen aamussa

Antti Rinne oli aamutelkkarissa kertomassa SDP:n varjobudjetista. Aluksi kuitenkin hän muistutti, että kyse on postissa pienituloisten yöllä jakajien 1.400 € kuukausipalkan 30 prosentin alennuksesta.

Varjobudjetti on tehty sillä ajatuksella, että sen pohjalta voitaisiin ruveta hoitamaan hallituksessa asioita.

Hallituksen pystyssä pysyminen ”riippuu hallituspuolueiden edustajien kestävyydestä sietää markkinamallisen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta”.

Budjetissa lisätään rahoja ja yritetään löytää innovatiivisia keinoja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten työllisyyttä. Työllisyyssetelillä ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen avustamisen arvioidaan lisäävän 15 000 uutta työpaikkaa.
Verotuksessa pohja laajenee ja eläkeläisiä muistetaan eikä kokonaisveroaste kasva.
Rauhallinen uhoamattomuus sopii Antille.

Matti Apunen, EVA on markkinayhteiskunnan puolestapuhuja varmaan ihan omasta halustaan ja tietenkin virkansa puolesta. Nyt hän oli kriittinen ihan oikeassa asiassa, että innovaatio on muotisana ja että sitä käytetään liikaa ehkä aivan oikeinkaan.

Voimme myös tehdä kuten maailmalla arvostettu ekonomisti Bengt Holmström ehdottaa ja rakentaa innovaatioiden rinnalla ”imitaatiotaloutta”Innovaatiot syntyvät useimmiten sattumalta ja monesti pienten parannusten ohessa. Minusta keskimäärin erittäin hyvin koulutetulle, pienelle kansalle sopii tämä imitaatio–innovaatio-malli erinomaisesti. Meillä riittää tekemisen taitoa, kunhan päästään alkuun,” hän sanoo.

Yritykset imitoivat kehottamattakin, mutta ajatus koskee yhtä lailla työmarkkinoiden käytäntöjä ja julkisia palveluita.

Työelämässä olen suositellut ennenkin imitoitavaksi Saksan Hartz-reformeja. Myös sote-uudistuksessa olisi kannattanut maltillisesti jäljitellä valmiita eurooppalaisia malleja ja jättää väliin oma mahti-innovaatiomme, sosiaali- ja terveyspalveluiden integroiminen, joka tukehtuu omaan suuruuteensa.

Sotearvio taisi osua nappiin.

Antti Rinnekin puhui innovaatioista. Hän ehkä tietoisesti haluaa innovatiivisuudella painottaa kustannuskilpailukyvyn jankuttamista vastaan. Mutta se on selvää, kuten aikoinaan Suomessa silloisen high techin innoissa ei huomattu, että eihän meillä sellaista ole, vaan kysymys oli esimerkiksi Nokian kohdalla sovellutuksen kehittämistä. Sitä voi pitää innovatiiviseksi imitaatioksi. Nimellä ei väliä, kunhan ymmärrämme, että jotain fiksua täytyy tehdä eikä vain leikkaamalla pärjätä pitkän päällä.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!