Antaa Ateenan palaa, ei ole meidän kaupunki

Nyt jos koskaan on ilma sakeana imelältä haiskahtavia viisauksia.

Tietenkin malliesimerkki on Paavo Väyrysen nopea veto vaatia Suomea ulos eurosta. Timo Soini näkee tässä massiivisen iskun koko unionille. Ja demaritkin ehtivät eduskunnassa sanaomaan: Mitä minä sanoin. Jenkki ekonomisti viisaat Paul Krugmanin johdolla muistuttavat, että fundamentaalinen virhe tehtiin euro perustettaessa. Martin Wolfkin on pitänyt euron perustamista virheenä, mutta vielä suurempi virhe hänen mielestään on sen hajottaminen. Ja tähän hänen linjaansa ovat useimmat vastuulliset yhtyneet. Viime aikoina on erityisesti korostettu, että Kreikan ero on talouden lisäksi geopoliittinen luonteeltaan; putoaako Kreikka Vladimir Putinin syliin. Edelleen on aiheellisesti nähty, että tämä on käännepiste Euroopan yhteistyöstä vastakkainasetteluun.

Miksi sitten näin hulluja harkitaan?

Yksinkertainen vastaus on, että päätöksiä tehdään erilaisten ristipaineitten alaisena ja viime kädessä useimmassa tapauksessa on kysymys päättäjien henkilökohtaisista valinnoista tarkemmin sanottuna, miten päätös vaikuttaa omaan asemaan.

IMF:n Christine Lagarde
on kehittyvien maiden paineessa. ne eivät hyväksy rahaa hyvinvoiville eurooppalaisille ja kun hänen jatkopestinsä on katkolla ensi vuonna, niin joustavuutta ja vastaan tulo halu on oikeistolaiselle arvonsa tuntevalle Lagardelle myrkkyä.

Saksan Angela Merkelillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Hänen suuri uransa Euroopan johtajan saisi hajoamista pahan kolhun ja toisaalta periksi antamine ajaa hänet omassa puolueessaan ja kotimassa kovaan puristukseen. Siksi hänen manööverimahdollisuudet ovat olemattomat.

Kun sitten euroryhmän sisällä ei myöskään löydy tekijöitä. Alex Stubb, jolla vosi olla eurooppalainen visio on jumissa hallituksessa Keskustan ja Persussuomalisten välissä.
Apua saaneet maat eivät voi mitenkään antaa Alexis Tsiprasin voittaa; he ajattelevat tulevia vaaliasetelmiaan eli voittaako heilläkin vasemmistopopulismi.
Ranska olisi ehkä joustavin, mutta sisäpoliittisesti kyvytön toimimaan. Ehkäpä Jean-Claude Junckerin uuden avauksen taustalla on sosialisti-talouskomisaari Pierre Moscovici.

Talouden koordinaattori varapuheenjohtajasta Jyrki Kataisesta ei kukaan puhu mitään.  
Euroryhmän johtajan Jeroen Dijsselbloem asema on valinkauhassa ryhmän johdossa ja heijastuksia on kotimaahan Hollantiin.

Ja sitten tietenkin toisen puolen Kreikan Syrizan johtaja Alexis Tsipras tietää, ettei saa velkojen ehdotusta läpi ja jos sen tekee opposition avulla, on hän välittömästi entinen pääministeri. Kaiken lisäksi ei hänelläkään ole hyviä vaihtoehtojakansalle annettavanaan ja siksi hän yrittää valita sen, jossa hänen poliittinen elämänsä voisi niin sanotusti kunniakkaasti jatkua tai päätyä sankarikuolemaan.

Tämä vastuutonta ja erittäin epäsolidaarista.
Ja tästä ei päästä ulos, koska sankarin viittaa ei voida suoda kellekään. ” Antaa Ateenan palaa, ei ole meidän kaupunki, tuntuu olevan vallalla oleva linja.”
Nyt voisi vihdoinkin sosialidemokratia nousta ylös gallup-taaperruksestaan ja tulla esiin kaikilla rintamilla aatteellisella avauksella: Pelastakaa Eurooppa, pelastakaa pieni kreikkalainen.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!